Luonteenpiirteiden merkitys työkuormituksen ja ylisitoutumisen sekä psyykkisen oireilun väliseen yhteyteen luokanopettajilla

Objectives. There is a lack of knowledge concerning the contribution of the character traits to the association of work stress and over-commitment with common mental health problems. Primary school teachers are a large, homogenous occupational group that has been related to higher work stress levels and common mental health problems, although to a lesser amount of actual mental disorders. The aim of the study is to examine the extent to which the association between work stress, over-commitment and their interaction with common mental health problems can be attributed to the character traits among primary school teachers. Methods. The data consists of 76 (87% females) primary school teachers from 34 schools randomly selected to a study taking part in the capital area of Finland in 2013-14. There were 1-6 teachers who responded from each school (participation rate 4-33%). Common mental health problems were measured by GHQ-12 (psychological distress) and cognitive anxiety from a state anxiety scale of EMAS (highest tertile vs. two lowest). Work stress and over-commitment (the upper tertile vs. the rest) were measured according to original Siegrist's Effort-Reward-Imbalance Questionnaire. Character traits Self-directness, Cooperativeness, and Self-Transcendence were measured by Cloninger's TCI-questionnaire and each character was dichotomized at median to indicate a higher and lower category of the trait. The control variables were age, working hours and job contract type. The data were analyzed by means of Poisson regression (prevalence ratios, PR, and 90% confidence intervals) and relative rates. Results. Of teachers 30% had common mental health problems. The teachers with high over-commitment in comparison with those with low over-commitment had more often psychological distress (PR=2.5, p=0.018) and cognitive anxiety (PR=2.8, p=0.004). Although work stress was not independently associated with common mental health problems, it was related to the increased psychological distress among those with high over-commitment. Controlling for self-directedness attenuated the association of over-commitment with psychological distress and cognitive anxiety by 29% and 47%, respectively. After all adjustments, an independent association of Self-Directness with cognitive anxiety remained (PR=0.3, p=0.024). The other two character traits didn't have an independent impact on common mental health problems among the primary school teachers, but with the concurrent low self-directedness, low cooperativeness and low Self-Transcendence were related to over-commitment and increased level of cognitive anxiety. Both low cooperativeness and low self-transcendence were related to psychological symptoms. Conclusions: The primary school teachers had higher prevalence of common mental health problems, if they had low self-directedness and were over-committed to their work. Enhancing self-directedness may help in decreasing common mental health problems among overcommitted teachers. In the future the associations of the trait profiles with over-commitment and mental health symptoms should be studied with the larger longitudinal data.Tausta ja tavoitteet: Luonteenpiirteiden merkitystä psykososiaalisen työkuormituksen, ylisitoutumisen ja psyykkisen oireilun väliseen yhteyteen on tutkittu vähän. Luokanopettajat ovat suuri, yhtenäinen ammattiryhmä, jolla on havaittu oleva runsaasti kuormitusta ja psyykkistä oireilua mutta vähän vakavampia mielenterveyden häiriöitä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää luonteenpiirteiden merkitystä työkuormituksen, ylisitoutumisen ja näiden yhdysvaikutuksen sekä psyykkisen oireilun väliseen yhteyteen luokanopettajilla. Menetelmät: Aineistona on pääkaupunkiseudulla 2013-14 toteutettu tutkimus, johon osallistui 76 luokanopettajaa (naisia 87 %) 34:stä satunnaisesti valitusta koulusta. Vastauksia saatiin 1-6 luokanopettajalta/koulu (vastausprosentti: 4-33%). Psyykkinen oireilu mitattiin GHQ-12 –kyselyllä (jatkuvana ja binaarisena 3-12 vs. 0-2), joka kuvaa psyykkistä oirehdintaa, ja EMAS-kyselyn tila-ahdistuneisuuden kognitiivinen ahdistuneisuus ulottuvuudella (ylin kolmannes vs. muut). Ylisitoutuminen ja työkuormitus (ponnistelut/palkkiot>1) perustuivat Siegristin ERI-malliin. Luonteenpiirteet itseohjautuvuus, yhteistyökykyisyys ja henkisyys mitattiin Cloningerin Temperament and Character -kyselyllä (TCI), ja jaoteltiin korkeaan (>mediaani) ja matalaan (≤mediaani). Kontrollimuuttujina olivat ikä, viikkotyötunnit ja työsuhteen tyyppi. Esiintyvyyssuhteet (prevalence ratios PR ja 90 % luottamusvälit, p-arvot) estimoitiin Poisson regressioanalyysilla, ja monimuuttujamallilla arvioitiin piirteiden merkitystä työkuormituksen ja oireilun väliseen yhteyteen. Piirreprofiilien yhteyttä kuormitukseen ja oireiluun tarkasteltiin riskisuhteilla. Tulokset: Opettajista 30% koki psyykkistä oireilua. Korkeasti ylisitoutuneilla psyykkinen oirehdinta (PR=2.5, p=.018) ja kognitiivinen ahdistuneisuus (PR=2.8, p=.004) olivat yleisempiä kuin matalasti ylisitoutuneilla. Työkuormituksella ei ollut oireiluun tilastollisesti merkitsevää itsenäistä yhteyttä, mutta korkeasti ylisitoutuneilla se liittyi suurempaan psyykkiseen oirehdintaan. Ylisitoutuneiden psyykkisen oirehdinnan yleisyydestä 29 % ja kognitiivisen ahdistuneisuuden yleisyydestä 47 % oli liitettävissä ryhmän matalaan itseohjautuvuuden tasoon. Osa itseohjautuvuuden vaikutuksesta psyykkiseen oireiluun välittyi ylisitoutumisen kautta, mutta tämän ja muiden tekijöiden vakiointi ei poistanut itseohjautuvuuden itsenäistä yhteyttä kognitiiviseen ahdistuneisuuteen (PR=0.3, p=.024). Muilla luonteenpiirteillä ei ollut itsenäistä yhteyttä psyykkiseen oireiluun, mutta samanaikaisen matalan itseohjautuvuuden kanssa matala yhteistyö ja korkea henkisyys liittyivät korkeaan ylisitoutumiseen ja kognitiiviseen ahdistuneisuuteen sekä matala taso kummassakin näistä piirteistä psyykkiseen oirehdintaan luokanopettajilla. Johtopäätökset: Luokanopettajilla oli enemmän psyykkistä oireilua, jos he olivat työhönsä ylisitoutuneita mutta heillä oli matala itseohjautuvuus. Keinot, joilla voidaan parantaa ylisitoutuneiden luokanopettajien itseohjautuvuutta voivat vähentää psyykkistä oireilua. Jatkotutkimuksissa olisi tarpeen selvittää luonteenpiirreprofiilien merkitystä ylisitoutumisen ja psyykkisen oireilun yhteyteen