Aivovamman saaneiden henkilöiden toimintaskeemojen tuotto

Goals. Event schema, also known as a script, contains information about a structure of a particular event; about the sequences of events and their temporal order. With the information the scripts contain, one can anticipate and plan for future events and actions. People with traumatic brain injury (TBI) can have difficulties in the verbal planning of actions. Previous international research has shown that the scripts produced by people with TBI contain fewer actions central to the schema, than scripts produced by healthy control subjects. The aim of this study is to examine what kind of scripts Finnish speaking subjects with TBI and their healthy control subject counterparts generate in a script generation task consisting of eight scripts. This study also examines whether the script type has influence on the features of the generated scripts. Methods. Fifteen subjects with TBI and fifteen healthy control subjects participated in the study. The researcher collected the research material during the spring and summer 2015. The research material consisted of the scripts generated by the subjects and control subjects, as well as the results of the control tasks (Boston Naming Test, Rapid Automatized Naming Test, semantic and phonemic fluencies). The subjects were asked to generate event schemas for eight everyday tasks belonging to four schema categories. The categories were 'open high frequency' (go shopping, go for a walk), 'open low frequency' (apply for a job, go on a vacation), 'closed high frequency' (make coffee, brush teeth), and 'closed low frequency' (go to a doctor, go to a restaurant). Closed scripts are related to events where the actions involved in their execution are well established and tightly related to each other. Open scripts are less structured and have loose connections between the actions involved. High and low frequency scripts differ on how frequent the event is. Time given for generating each script was 60 seconds. The scripts were scored for the total number of events produced, the number of event repetitions, the informativeness of the script, and the meaningfulness and the centrality of the events. The results of the qualitative analysis were displayed in a statistical form and analyzed with the non-parametrical Mann-Whitney U -test. Results and conclusions. The results showed that the scripts produced by the subjects with TBI were less informative and contained less actions than the scripts produced by the healthy control subjects, regardless of the script type. Closed scripts were found to be more informative than open scripts, and the subjects produced more actions to the closed than to the open scripts. When the high and low frequency scripts generated by the subjects with TBI were examined, no significant difference was found between the two script types. The results of this study can be explained by the disturbances in executive functions, and disturbances in the working memory as well as the episodic memory, all of which can affect the subject's ability to produce a coherent story and recall actions belonging to a certain event.Tavoitteet. Toimintaskeema eli skripti sisältää tietoa tietyn tapahtuman rakenteesta; tapahtumaan liittyvistä toimintavaiheista ja niiden ajallisesta järjestyksestä. Toimintaskeemojen sisältämän tiedon avulla voi ennakoida tapahtumia ja suunnitella omaa toimintaa. Aivovamman saaneille henkilöille toiminnan sanallinen suunnittelu voi olla hankalaa. Aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa aivovamman saaneiden henkilöiden skeemakertomusten on havaittu sisältävän vähemmän skeeman kannalta keskeisiä toimintoja kuin verrokkien kertomusten. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia toimintaskeemakertomuksia suomenkieliset aivovamman saaneet henkilöt sekä verrokkihenkilöt tuottavat kahdeksaan skeemaan liittyen. Lisäksi tarkastellaan, vaikuttaako skeeman tyyppi skeemakertomusten piirteisiin. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 15 aivovamman saanutta henkilöä sekä 15 verrokkihenkilöä. Tutkimuksen tekijä keräsi tutkimusaineiston kevään ja kesän 2015 aikana. Aineisto muodostui tutkittavien toimintaskeemakertomuksista sekä nimeämistä ja sanahaun prosesseja mittaavien kontrollitehtävien (Bostonin nimentätesti, Nopean sarjallisen nimeämisen testi, semanttiset ja foneemiset sanasujuvuustehtävät) tuloksista. Skeemakertomukset liittyivät kahdeksaan skeemaan, jotka oli luokiteltu avoimiin usein toistuviin (käydä kaupassa, käydä ulkoilemassa) ja avoimiin harvoin toistuviin (hakea työpaikkaa, lähteä lomalle) sekä suljettuihin usein toistuviin (keittää kahvia, pestä hampaat) ja suljettuihin harvoin toistuviin skeemoihin (käydä lääkärissä, käydä ravintolassa). Suljetut skeemat liittyvät varsin vakiintuneita, tiivisti toisiinsa sidottuja toimintavaiheita sisältäviin tapahtumiin. Avoimet skeemat liittyvät tapahtumiin, joissa toimintavaiheet eivät ole yhtä vakiintuneita ja toisiinsa sidottuja. Usein ja harvoin toistuvat skeemat eroavat toisistaan siinä, kuinka yleinen tapahtuma on kyseessä. Tehtävän suoritusaika oli 60 sekuntia. Skeemakertomuksista analysoitiin tuotettujen toimintojen lukumäärää, tapahtumatoistojen määrää, skeeman informatiivisuutta sekä toimintojen keskeisyyttä ja mielekkyyttä kyseisen skeeman kannalta. Laadullisen analyysin tulokset esitettiin tilastollisessa muodossa ja analysoitiin Mann-Whitney U -testin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Aivovamman saaneiden henkilöiden skeemakertomusten todettiin olevan skeematyypistä riippumatta vähemmän informatiivisia ja sisältävän merkitsevästi vähemmän toimintoja kuin verrokkien skeemakertomusten. Suljetut skeemakertomukset todettiin avoimia informatiivisemmiksi, ja niihin tuotettiin enemmän toimintoja kuin avoimiin skeemakertomuksiin. Aivovamman saaneiden henkilöiden usein ja harvoin toistuvien skemakertomusten välillä ei ollut merkitsevää eroa tarkasteltujen piirteiden suhteen. Tulokset voivat selittyä aivovammaan liittyvillä toiminnanohjauksen sekä työ- ja episodisen muistin häiriöillä, jotka vaikeuttavat koherentin kertomuksen muodostamista sekä tapahtumiin liittyvien toimintojen mieleen palauttamista