Kehittämistutkimus historian tekstitaitojen arviointivälineen luomiseksi peruskoulun vuosiluokalle 6

Introduction. History teaching, according to the The Finnish Core Curriculum for Basic Education (2014), should be based upon five elements of historical thinking. Thus pupil assessment should address what pupils have learnt about chronology, historical empathy, change and continuity, cause and consequence, reading and interpretation of both primary and secondary sources. Nonetheless, books and other materials used in history lessons mostly still rely on substance knowledge. There is some evidence to suggest that the assessment done by teachers might encourage pupils to memorize facts rather than focus on the skills of historical thinking. It is the aim of this study to create and develop assessment material which gives teachers relevant information about their pupils' progress in historical thinking. The assessment task is meant for pupils in grade 6 and is designed to be aligned with the core curriculum. There are assessment criteria as well to ensure that the marking conducted by teachers could be as reliable as possible. Methodology. This study followed the principles of a design-based research. An artefact, comprising a document-based assessment task and assessment instructions for the teacher, was created. This one-hour-task was then tested in a class of 20 pupils. Two pupils were chosen to perform the task through think-aloud-method while the rest (18) gave written answers. The purpose of using a think aloud interview was to generate as much information as possible about the cognitive processes that a pupil goes through while reading the sources and answering the questions. The assessment task was then re-designed based on the answers given by the pupils. The final version of the task was tested again in another class of 21 pupils. The assessment criteria were re-designed based on the second testing. In order to gain information about the reliability of the task, a teacher was asked to assess the open ended questions using the assessment instructions. Conclusions. Testing the artefact for the first time it became evident that certain concepts used in the task, such as reliability of sources, were too difficult for the pupils. In addition, the phrasing of some questions was unclear, which resulted in misunderstandings. In the re-designed version of the artefact these issues were addressed and the problems did not re-occur in the second testing. It seems that the task was not too exhausting as 75 percent of all the the pupils answered an extra question as well. Most pupils were able to use the sources given in the task and base their answers on them. However, the sources were used by many for information and not for evidence. Thus evidence-based conclusions were rare. Critical evaluation of the primary and secondary sources was not common among the pupils.Tavoitteet. Historianopetuksen tavoitteet nykyisessä opetussuunnitelmassa (POPS 2014) liittyvät historiallisen ajattelun elementteihin: historialliseen empatiaan, lähteiden tulkintaan ja käyttöön, muutoksen ja jatkuvuuden havaitsemiseen, syy-seuraussuhteen ymmärtämiseen sekä kronologian hahmottamiseen. Oppimateriaalit ovat kuitenkin painottaneet edelleen sisältöpainotteista historianopetusta, minkä myötä myös arviointi lienee keskittynyt historian sisältöjen osaamiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää peruskoulun vuosiluokalle 6 sellainen uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukainen arviointitehtävä, jonka avulla opettajan on mahdollista saada tietoa oppilaiden historian tekstitaitojen tasosta. Tehtävään luotujen arviointiohjeiden tavoitteena on mahdollistaa kriteeriperusteinen arviointi ja pyrkiä tilanteeseen, jossa tehtävää käyttävät opettajat pisteyttäisivät samantasoisen osaamisen samalla tavalla. Menetelmät. Tutkimus on muodoltaan kehittämistutkimus, jossa luotiin dokumenttipohjainen arviointitehtävä tutkimuskirjallisuuden avulla. Arviointitehtävää testattiin ensimmäisen kerran siten, että 18 oppilasta suoritti arviointitehtävän kirjallisesti ja kaksi ääneenajattelun avulla. Ääneenajattelun tarkoituksena oli saada mahdollisimman yksityiskohtaista tietoa oppilaiden ajattelusta tehtävän aikana. Artefaktia kehitettiin testauksen perusteella ja samalla luotiin opettajalle arviointiohjeet. Lopullinen tehtävä testattiin toisessa luokassa, jossa 21 oppilasta suoritti sen kirjallisesti. Lopullisia arviointiohjeita muokattiin vielä toisen testauksen perusteella. Artefaktin luotettavuuden tarkastelussa käytettiin apuna vertaisarvioijaa. Tulokset ja johtopäätökset. Artefaktin ensimmäisessä testauksessa ilmeni, että oppilaille esitetyssä kysymyksessä käytetty luotettavuuden käsite oli useimmille liian haastava. Ongelmalliseksi osittautuivat myös joidenkin kysymysten muotoilut, sillä ne aiheuttivat väärinymmärryksiä. Tehtävän uudistetussa versiossa ei vastaavia haasteita noussut esille. Vastausintensiteetti pysyi hyvänä loppuun asti molemmilla testauskerroilla, sillä kolme neljästä oppilaasta vastasi myös vapaaehtoiseen tehtävään. Oppilaat osasivat pääsääntöisesti hakea hyvin tietoa lähteistä, mutta monelle tuotti vaikeuksia tehdä havainnoistaan johtopäätöksiä. Suurimmalla osalla oppilaista oli vaikeuksia tarkastella eri lähdetyyppien kuten ensi- ja toisen käden lähteiden ominaisuuksia ja alkuperää kriittisesti