Puhdistuksen vastaanotto ranskalaisessa ja amerikkalaisessa lehdistössä

Tutkin pro gradu -tutkielmassani Sofi Oksasen kansainväliseksi menestystarinaksi kohonneen Puhdistuksen vastaanottoa ranskalaisessa ja amerikkalaisessa mediassa. Peilaan teoksen näissä kulttuureissa saamaa vastaanottoa siitä Suomessa ja Virossa käytyyn keskusteluun. Teoriapohjana käytän työssäni mm. David Katanin määrittelyä kulttuurista ja kulttuurin kääntämisestä, Itamar Even-Zoharin polysysteemiteoriaa sekä traumakirjallisuuden teoriaa mm. Anne Whiteheadilta. Hahmotan työssäni Puhdistuksen yhteyksiä muistelma- ja postkoloniaalisen kirjallisuuden suuntauksiin. Tutkimuksessani nousee esille teoksen historiallinen merkittävyys ja rajankäynti toden ja fiktion välillä, mihin ovat vaikuttaneet Oksasen suomalaisvirolainen tausta sekä omakohtaiset kokemukset, joita hän on tuonut esiin haastatteluissa. Keskeisenä asiana sekä ranskalaisessa että amerikkalaisessa aineistossa tulee esiin romaanin naiserityisyyttä korostavat puolet ja teoksen feministisyys. Trauman vaikutukset yksilöön ja yhteisöön ovat lehtikirjoittelun tärkeä sisältö. Molemmissa aineistoissa Oksasen henkilöhahmot ja etenkin naiset rinnastetaan maantieteelliseen, valloittajan armoilla olevaan alueeseen, ja aineistoista on luettavissa selkeä yhteys naisruumiin rajojen ja valtion rajojen välillä. Teoksen synkkyyden esiintuomisen lisäksi naisruumiin ja maantieteellisen alueen yhteydet saavat myös positiivisia tulkintoja, ja niissä korostetaan Oksasen teoksen parantavaa ja puhdistavaa vaikutusta historiallisesta traumasta selviytymiselle. Usealla aikatasolla liikkuva teos alleviivaa artikkelien mukaan menneisyyden ja nykyisyyden jatkumoa, jossa historia pyrkii toistamaan itseään. Varsinkin ranskalaisessa aineistossa tulee esiin romaaniin viittaukset eläimellisyyteen ihmiskehojen reagoidessa traumaattisiin kokemuksiin, mutta toisaalta myös puolustuskeinona trauman käsittelyssä. Erona näiden kahden kulttuurin välisessä vastaanotossa on se, että amerikkalaisesta lehtikirjoittelusta puuttuu lähes kokonaan eurooppalaisessa vastaanotossa korostunut kirjailijan ulkonäön ja erikoislaatuisen persoonan esiintuominen, minkä kerrotaan myös vauhdittaneen Oksasen menestystarinaa. Ranskassa teos vertautuu useasti pohjoismaiseen dekkariperinteeseen ja Stieg Larssonin kaltaisiin menestyskirjailijoihin, mutta myös muihin pohjoismaisiin nuoriin naiskirjailijoihin ja ranskalaisista etenkin Marguerite Durasiin. Viittauksia kääntäjiin ja kääntäjän merkitykseen teoksen menestykselle on esillä verrattain vähän, mikä saattaa heijastella Even-Zoharin esiintuomaa ajatusta käännöskirjallisuuden vakiintumattomasta asemasta kirjallisuuden polysysteemissä. Puhdistuksen vastaanotto molemmissa kulttuureissa on ollut erittäin positiivinen, ja teoksella nähdään olevan suurta kirjallista ja kulttuurista arvoa