Leskeksi jääneen yksin asuvan ikäihmisen arjen uudelleen rakentuminen

This research investigates how everyday life appears in elderly person's widowhood. The objective of this research was to clarify with the help of research questions everyday life of widows and household work that occurs in that. Research questions explained what kind of roles the widow/widower has had in household work before the widowhood and how household work have changed after widowhood. Research questions also explained how the widow/widower has adapted in everyday life and how he/she experience their ability to function. The last research questions investigated what kind of help the widow/widower has had in household work and how he/she sees the required help in the future. The theoretical framework of the research builds from examination of aging population, widowhood and multidimensionality of elderly person's everyday life. The research is a qualitative research with characteristics from historical research. The research data was collected by theme interviewing nine 66–87 years old widows/widowers. Two of the interviewees were men and seven were women. The research data was analyzed with the help of thematic analysis and typing. The coding method was content analysis. There were many kind of changes in widows/widowers household work. They were in different stages in their adaptation for widowhood. Type analysis investigated that there are three different widowhood types. These types were independent and strengthened, unadaptable for alone living and widows/widowers who get along. The results also told that their ability to function was mainly in good level, which can be seen as substantial asset. The results also described that widows/widowers had large support networks and they got help whenever needed. The future was treated with suspicion. The results made clear that adaptation courses in widowhood are needed.Tässä tutkimuksessa perehdyttiin siihen, millaisena arki näyttäytyi leskeksi jääneellä ikäihmisellä. Tavoitteena oli selvittää tutkimuskysymyksien kautta lesken arkea ja siinä tapahtuvia kotitöitä. Tutkimuskysymykset vastasivat siihen, millaisia rooleja leskellä on ollut kotitöissä ennen leskeyttä ja miten kotitöiden tekeminen on muuttunut leskeyden myötä, miten leski on mukautunut arkeensa ja millaisena leski kokee toimintakykynsä sekä millaista apua leski on tarvinnut kotitöiden suorittamisessa ja millaisena leski näkee avuntarpeensa tulevaisuudessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu ikääntyvän väestön tarkastelusta, leskeydestä ja arjen moniulotteisuudesta ikäihmisten keskuudessa. Sellaisenaan ikäihmisten leskeyttä käsittelevää tutkimusta löytyy niukasti, mutta esimerkiksi Kanadassa on tehty vanhoja leskiä käsittelevää tutkimusta. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa on muistitietotutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla yhdeksää 66–87-vuotiasta leskeä. Tutkittavista kaksi oli miehiä ja seitsemän naisia. Tutkimusaineisto analysoitiin teemoittelulla ja tyypittelyllä, ja koodausmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Leskien kotitöiden tekemisessä oli tapahtunut moninaista muutosta. Lesket olivat myös sopeutumisessaan leskeytymiseen eri vaiheissa. Tyyppianalyysi toi esille kolme erilaista leskityyppiä, jotka olivat itsenäinen ja voimaantunut leski, yksin asumiseen sopeutumaton leski ja pärjäävä leski. Tuloksissa oli myös nähtävissä, että lesket kokivat pääosin toimintakykynsä hyväksi, mikä voidaan nähdä suurena voimavarana. Tutkimustulokset kertoivat, että leskillä oli hyvät tukiverkostot, ja he saivat apua erilaisten kotitöiden suorittamiseen, mikäli sitä tarvitsivat. Tulevaisuuteen moni leski suhtautui kuitenkin varauksella. Tutkimustulokset vahvistavat etenkin sitä seikkaa, että erilaiset leskeyteen liittyvät sopeutumisvalmennukset ovat tarpeellisia yhteiskunnassamme