Toinen ympäristö : Suomalaisten ympäristötoimijoiden Venäjä-mielikuvat kansainvälisessä ympäristöprojektissa

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee suomalaisten ympäristötoimijoiden Venäjä-mielikuvia Suomen, Venäjän ja Viron yhteisessä Suomenlahti-vuosi -projektissa. Mielikuvia tarkastellaan toiseuden teoreettisen viitekehyksen kautta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisina toisina Venäjä koetaan ja miten toiseuden kokemusta pyritään purkamaan. Myös vuonna 2014 käynnistyneen Ukrainan kriisin osuutta toiseuksien muodostumiseen tarkastellaan. Pro gradu -työssä hyödynnetään erityisesti Stuart Hallin (2002) kirjoituksia toiseudesta ja lännen ideasta sekä Pentti Raittilan (2004) analyysia venäläisistä suomalaisten toisina. Lisäksi tutkielmassa käytetään Zygmunt Baumanin (1997) hyödyntämiä sisäryhmän ja ulkoryhmän käsitteitä kuvaamaan ympäristötoimijoiden tekemiä dualistisia jaotteluja. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä suomalaista Suomenlahti-vuosi -projektissa mukana ollutta ympäristöalan toimijaa. Viisi haastateltavista työskenteli merentutkijoina ja viisi ympäristökasvatuksen kentällä. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina maalis-huhtikuussa vuonna 2015. Metodina oli laadullinen sisällönanalyysi. Pro gradu -tutkielman keskeiset tutkimustulokset voidaan tiivistää seuraavasti: haastateltavien näkökulmasta venäläiset rikkovat suomalaisen työelämäkulttuurin normistoa, mikä tuottaa kokemuksen, jota kutsun 'työelämäkulttuurin toiseksi'. Tälle muodostuu kolme alakategoriaa: 'byrokraattinen toinen', 'hierarkkinen toinen' ja 'tavoittamaton toinen'. Kokemus, jota kutsun 'uhkaavaksi toiseksi', liittyy Venäjän sotilaallisiin, poliittisiin ja yhteiskunnallisiin käytäntöihin, jotka tuottavat suomalaisille toimijoille epäluulon ja pelon tunteita. Ympäristötoimijat sijoittavat uhkaavan toisen Venäjän hallintoon, eivätkä venäläisiin kollegoihin. Uhkaava toinen aktivoituu haastatteluaineiston perusteella Ukrainan kriisin tai Greenpeace-aktivisti Sini Saarelan vangitsemisen myötä. Viro näyttäytyy suomalaisille ympäristötoimijoille kolmantena ryhmänä, johon Suomen ja Venäjän välistä suhdetta verrataan. Viro legitimoi toimijoille kokemuksen Venäjästä työelämäkulttuurin toisena ja uhkaavana toisena. Suomalaiset ympäristötoimijat purkavat aktiivisesti Venäjään liitettyä toiseutta. Työelämäkulttuurin toista puretaan käytännönläheisillä ratkaisuilla, esimerkiksi parantamalla venäjän kielen ja kulttuurin tuntemusta, palkkaamalla organisaatioon venäläinen henkilö tai lisäämällä suomalaisten kommunikaatiota Venäjän erilaisista käytännöistä. Uhkaavaa toista puretaan mentaalisesti ammatillisin ja arvopohjaisin perustein. Henkilökohtaiset ammatilliset tai solidaariset suhteet venäläisiin toimijoihin sekä kokemus arvoyhteistyöstä turvaavat yhteistyön jatkuvuutta Ukrainan kriisin tuottamassa jännitteisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa