Unelmia, pelkoja ja tavallista elämää : Nuorten tulevaisuuskuvien hyvinvointiulottuvuudet muuttotappio- ja muuttovoittokunnassa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää paikkakunnan merkitystä nuorten tulevaisuuskuvissa. Lähtökohtana tutkimuksessa on hyvinvoinnin alueellisen erilaistumisen vaikutus kuntiin ja kunnissa eläviin nuoriin. Tutkimuksessa tarkastellaan yhden muuttovoittokunnan ja yhden muuttotappiokunnan nuorten tulevaisuuskuvia hyvinvoinnin näkökulmasta. Tulevaisuuskuvan nähdään toimivan ympäristönsä peilinä ja ilmentävän esimerkiksi yhteiskunnan arvoja ja muutoksia. Analyysissä kiinnostus kohdistuu tutkimuspaikkakuntien välisiin eroihin, yleisiin mielikuviin eri alueista sekä niihin rajoihin ja mahdollisuuksiin, joita eri paikkakunnille tulevaisuuskuvissa piirtyy. Keskeisenä teoriana ja aineiston jäsentelyn apuvälineenä toimii Erik Allardtin käsitteistö hyvinvoinnin ulottuvuuksista. Aineisto koostuu 127 pirkanmaalaisen yhdeksäsluokkalaisen nuoren kirjoittamasta tulevaisuuskuvasta. Aineistonkeruussa on hyödynnetty eläytymismenetelmän muotoa, kehyskertomusta. Kehyskertomuksia on ollut kummallakin paikkakunnalla kaksi. Kehyskertomusten avulla on ollut mahdollista tarkastella tarinan sisällön muuttumista, kun yhtä seikkaa kertomuksessa muutetaan. Olennaista kehyskertomuksissa oli se, että toisessa oltiin kotipaikkakunnalla ja toisessa oli muutettu sieltä pois. Tutkimustulokset hahmottavat nuorten näkemyksiä elämästä sekä heidän arvoista, unelmista ja peloista. Tulevaisuuskuvat kertovat tarinaa menestyjistä kaupungeissa, unelmantoteuttajista ulkomailla ja tavallisen elämän sankareista pienillä paikkakunnilla. Suurimmaksi osaksi voidaan todeta, että nuorten kuvaukset tulevaisuudestaan ovat positiivisia. Kuitenkin muuttotappiokunnan kotipaikkakunnalle sijoitetut kirjoitukset kuvaavat myös työttömyyttä, epäonnistumista ja muuttopuhetta. Etenkin työ ja muut elintasomuuttujat osoittautuivatkin nuorille keskeiseksi tekijäksi elämänjärjestyksen ja oman itsensä kannalta. Erityisesti paikkakuntien työ- ja koulutusmahdollisuudet sanelevat pitkälti sitä, millaiseksi elämä missäkin muotoutuu ja erityisesti ne vaikuttavat tyttöjen ajatuksiin omasta tulevaisuudestaan. Muuttotappiokunnissa tyttöjen tulevaisuuskuvat keskittyivät huomattavasti enemmän perheen, kodin ja perinteisten sukupuolikäsitysten piiriin, kun taas muuttovoittokunnissa tytöt toivat enemmän esille uraan ja koulutukseen liittyviä seikkoja. Työ- ja koulutusmahdollisuuksien tarjonta näyttäisi siis linkittyvän myös naisemansipaatioon. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että paikkakunnalla on merkitystä hyvinvoinnin kannalta. Se, millä tavoin ja millaisten arvojen mukaan elämä milläkin paikkakunnalla rakentuu, määrittää myös yksilön toimintaa ja olemista siellä. Tässä olennaisena tekijänä ovat myös paikkakunnilla esiintyvät areenat, kuten työmarkkinat