Ymmärtävä lukeminen monikulttuurisessa peruskoulussa Vantaalla

Objectives. The purpose of the study was to follow literacy and reading comprehension progress in a multi-cultural school in the first grade. In my research I reviewed also learning support in the form of remedial teaching. There was little information about immigrant pupils learning to read especially in southern Finland with multicultural areas. Literacy and reading comprehension are in focus, when you look at successful school careers. Previous studies have shown that the effects of literacy and reading comprehension persist after primary and secondary school. Methods. The study involved four first grade classes in one multicultural elementary school in Vantaa. One of the classes was integrated special education class. The study involved a total of 67 1st grade pupils. There were 29 Finnish pupils and 38 immigrant pupils. The data was collected during the academic year 2013-2014 with ARMI- assessment tool. Statistical methods, Kruskal-Wallis test, was used to compare the performance of Finnish pupils and pupils with immigrant background in three points of assessment in the fall, winter and spring. Results and conclusions. Finnish pupils achieved accurate reading skill faster than the immigrant pupils. The difference between the groups in reading comprehension was clear in winter. The difference between the groups and the results in winter and spring increased during the 1st class. Learning support was provided to immigrant pupils much more than to Finnish pupils. The total number was 264.5 hours during the school year. Finnish students were given remedial teaching 94.5 hours and the immigrant pupils 170 hours during the first grade. In conclusion assessment tools for immigrant pupils must be developed and normalized. The migrant pupils' reading and reading comprehension are not progressing so well as the skills of Finnish students. The difference is significant at the end of 1st classTavoitteet. Tutkimuksen tarkoitus oli seurata lukutaidon ja ymmärtävän lukemisen edistymistä monikulttuurisessa koulussa ensimmäisellä luokalla. Tutkimuksessani tarkastelin myös oppimisen ja koulunkäynnin tukea tukiopetuksen muodossa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukemaan oppimisesta oli vain vähän tietoa, varsinkaan Etelä-Suomen maahanmuuttajarikkailta alueilta. Lukutaito ja luetun ymmärtäminen ovat keskiössä, kun tarkastellaan menestyksekästä koulu-uraa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lukutaidon ja ymmärtävän lukemisen vaikutukset jatkuvat vielä peruskoulun jälkeen. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui yhden vantaalaisen monikulttuurisen peruskoulun 4 ensimmäistä luokkaa, joista 1 oli integroitu erityisluokka. Tutkimukseen osallistui yhteensä 67 1. luokan oppilasta. Suomalaisia oppilaita oli 29 ja maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli 38. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuoden aikana ARMI- arviointimateriaalilla. Tilastollisilla menetelmillä, Kruskalin–Wallisin testillä, vertailtiin suomalaisoppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden pisteitä kolmessa ei arvioinnissa syksyllä, talvella ja keväällä lukuvuonna 2013 – 2014. Tulokset ja johtopäätökset. Suomalaisoppilaat edistyivät tarkan lukemisen tehtävissä nopeammin kuin maahanmuuttajataustaiset oppilaat. Luetun ymmärtämisessä eroa ryhmien välillä oli talvella ja ero kasvoi 1.luokan kevään aikana. Oppimisen ja koulunkäynnin tukea annettiin tukiopetuksen muodossa lukemaan oppimiseen yhteensä 264,5 tuntia lukuvuoden aikana. Suomalaisille oppilaille tukiopetusta annettiin 94,5 tuntia ja maahanmuuttajataustaisille oppilaille 170 tuntia. Tuloksista voi päätellä tarpeen luetun ymmärtämisen opetuksen kehittämiselle tulevaisuudessa. Myös maahanmuuttajataustaisille oppilailla normeerattuja arviointivälineitä tulee kehittää. Johtopäätöksenä totean, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukeminen ja luetun ymmärtäminen eivät edisty samoin kuin suomalaisilla oppilailla. Kruskalin – Wallisin testillä vertailtuna erot ovat tilastollisesti merkitseviä ja erittäin merkitseviä