Luokanopettajan koulutukseen pyrkivien ja valikoituneiden EAS -temperamenttipiirteet : vertailu suomalaiseen populaatioon

Objectives. The aim of the current study was to explore whether there are temperament traits characteristic to those applying and those selected to study in classroom teacher education. Temperament refers to the biological, relatively stable core of personality, which emerges early in life and manifests as differences in styles of functioning and reacting to emotional stimuli. Temperament has been found to be associated with physical as well as psychological well-being and to affect educational and occupational career. Temperament has also been found to be associated with adjustment in school as well as academic achievement in all educational levels. Although associations between teachers' core traits and various outcomes have been found, so far, the study on temperament traits characteristic to teachers has been scarce. Methods. The study was conducted by assessing the EAS -temperament traits of individuals applying to classroom teacher education program at the University of Helsinki (N = 1035) and considering the traits as predictors of applying and being selected to the program. Roughly representative Finnish population estimates were used as a reference. The effects of age, gender, parental SES and previous academic achievement were controlled for, as these have been found to have associations with educational career. Results and conclusions. Applicants to teacher education scored higher on sociability and lower on emotionality than the reference group. Also teacher candidates were higher on sociability and lower on emotionality than the reference group. These differences remained relatively unchanged after controlling for potential confounders, after which teacher applicants also scored lower on activity than the reference group. No differences in temperament were observed between teacher candidates and those applicants not selected to teacher education. Based on the results of this study, it can be suggested, that as a group applicants to teacher education and teacher candidates have distinctive temperament profile. This might have concrete, positive as well as negative outcomes, that should be taken into account in teacher education and when discussing teacher well-being. The differences were caused by characteristics of individuals choosing to apply to classroom teacher education in the first place. More research is needed to clarify the role of temperament in well-being and achievement in teacher education as well as in teachers' occupation.Tavoitteet. Tutkimuksen tavoite oli kartoittaa luokanopettajaksi hakeutuville ja opiskeleville ominaisia temperamenttipiirteitä. Temperamentti on persoonallisuuden biologinen, osin perinnöllinen ydin joka selittää eroja toimintatyylissä sekä reaktioissa tunnepitoisiin ärsykkeisiin. Temperamentti on yhdistetty fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin sekä työ- ja opiskelu-uran kulkuun. Temperamentin on myös todettu olevan yhteydessä sopeutumiseen koulussa ja opintomenestykseen niin alemmilla kouluasteilla kuin korkeakoulutuksessa. Vaikka yhteyksiä opettajien peruspiirteiden ja hyvinvoinnin ja suoriutumisen lopputulemien välillä tunnetaan, opettajien temperamentista ei tiedetä paljoakaan. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla luokanopettajaksi pyrkivien (N = 1035) EAS -temperamenttipiirteitä ennustamassa Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutukseen hakeutumista ja koulutuksessa aloittamista. Referenssiryhmänä käytettiin verrattain edustavia suomalaisia populaatioestimaatteja. Lisäksi tutkittavan iän, sukupuolen, aiemman koulumenestyksen ja vanhempien sosioekonomisen aseman vaikutus koulutukseen pyrkimiseen ja valikoitumiseen kontrolloitiin, koska näillä tekijöillä on todettu olevan yhteyksiä opiskelu-uran kulkuun. Tulokset ja johtopäätökset. Opettajaksi hakeutuvilla oli korkeampi sosiaalisuus ja matalampi emotionaalisuus kuin suomalaisella populaatiolla. Luokanopettajakoulutuksessa aloittaneilla todettiin korkeampi sosiaalisuus ja matalampi emotionaalisuus kuin referenssiryhmään kuuluvilla tutkittavilla. Eroihin ei juurikaan vaikuttanut taustatekijöiden kontrollointi, minkä jälkeen opettajaksi hakeutuvilla oli myös matalampi aktiivisuus kuin suomalaisella populaatiolla. Koulutukseen valitut eivät tässä tutkimuksessa eronneet temperamentin suhteen niistä hakijoista, jotka eivät tulleet valituiksi luokanopettajankoulutukseen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luokanopettajiksi hakeutuvat ja opiskelevat eroavat suomalaisesta populaatiosta temperamenttipiirteidensä suhteen. Tällä saattaa olla konkreettisia sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia, ja tämä on syytä ottaa huomioon opettajankoulutuksessa ja opettajien hyvinvointia tarkasteltaessa. Erojen taustalla oli temperamentiltaan sosiaalisempien ja vähemmän emotionaalisten henkilöiden hakeutuminen luokanopettajankoulutukseen. Lisätutkimusta tarvitaan temperamentin roolin selvittämiseksi opettajien hyvinvoinnissa ja suoriutumisessa niin opiskelujen aikana kuin työelämässäkin