Esimiesten työstä palautuminen

Esimiesten työhyvinvointi vaikuttaa koko organisaation hyvinvointiin. Jotta työhyvinvointi säilyy, on työstä palauduttava tarpeeksi. Esimiesten työstä palautumista on tutkittu melko vähän. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten esimiehet kokevat palautuvansa työstä ja mitä keinoja he käyttävät palautumisessa. Lisäksi opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, millaisia palautumista tukevia työskentelytapoja voidaan käyttää organisaatiotasolla. Tavoitteena oli löytää keinoja, joilla organisaatiot voisivat tukea esimiesten palautumista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena ja määrällisenä kyselytutkimuksena. Kysely toteutettiin sähköisesti lähetettävänä kyselynä ja se sisälsi monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Tutkimukseen vastasi 16 erään sosiaali- ja terveysalan organisaation esimiestä sekä neljä saman organisaation vastaavaa hoitajaa. Vastausten analysointiin käytettiin määrällisen aineiston osalta SPSS-ohjelmaa. Laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Tulosten mukaan vastaajilla oli jonkin verran palautumisen tarvetta. Uupumusasteista väsymystä ei todettu. Palautumisen keinoina vapaa-ajallaan vastaajat käyttivät psykologista irrottautumista työstä, rentoutumista, taitojen hallintakokemuksia sekä kontrollin ja hallinnan kokemuksia oman vapaa-ajan käytöstä. Työpäivän aikana vastaajat palautuivat ottamalla etäisyyttä työhön, hyödyntämällä yhteisöllisyyttä sekä toimimalla palautumista tukevasti. Edelleen tutkimuksen tuloksista ilmeni, että organisaatiotasolla palautumista voidaan tukea panostamalla henkilöstön hyvinvointiin, tukemalla työtä, pyrkimällä työn vaatimusten kohtuulliseen määrään sekä toteuttamalla palautumista tukevaa organisaatiokulttuuria. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että esimiehillä on käytössään monipuolisesti erilaisia keinoja palautumiseen ja että organisaatiotasolla palautumista voidaan tukea monin eri keinoin. Jatkossa tiedon lisääminen palautumisen merkityksestä työhyvinvoinnille voisi organisaatiotasolla auttaa juurruttamaan palautumista tukevia käytäntöjä toiminnan tasolle.The purpose was to gather information on how supervisors recover from work and what means they use in recovery. In addition, the study was intended to examine how they can support recovering from work in organization. The aim was to find ways in which organizations could support the recovery of supervisors. The data were collected through a semi-structured online questionnaires from supervisors working in social services and health care. Both qualitative and quantitative methods were applied in the study. The qualitative data were analyzed using qualitative content analysis and quantitative data using SPSS software. The results reveal that respondents had some need for recovery, but no burnout was observed. Furthermore, the results show that respondents used psychological detachment from work, relaxation, skills management experiences and self-control as means of recovery. During the workday respondents recovered by taking a break, utilizing social support, and taking care of their own coping. It was found that supervisors have a variety of ways to recover from work and there are many ways to support recovery at the organizational level