Lapsiköyhyys hyvinvointivaltioissa : tutkimuskatsaus lasten näkökulmasta

Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, mitä lapsuudessa eletty aineellinen köyhyys merkitsee lasten arjessa hyvinvointivaltioissa. Tutkimuksen painopiste oli lasten omissa kokemuksissa heidän jokapäiväisessä elämässään. Tutkimuksessa on selvitetty sitä, miten lapsi kokee aineellista köyhyyttä ja mitä seuraamuksia ja haasteita aineellinen köyhyys tuo lapsen elämään sekä missä elämän osa-alueissa aineellinen köyhyys näkyy. Tutkimus koostuu 16 lähteestä, ja se on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman aineiston muodostavat aiemmat tutkimukset lasten köyhyyskokemuksista. Suomalaisia tutkimuksia lasten kokemuksista on varsin niukasti, joten suurin osa aineistosta koostuu kansainvälisistä tutkimuksista. Tutkimustulosten käsittelyssä käytettiin menetelmänä teemoittelua. Tutkimustulokset osoittivat, että lapset kokivat aineellista köyhyyttä enimmäkseen omien kulutusmahdollisuuksiensa kautta. Kulutusmahdollisuudet olivat kuitenkin yhteydessä moniin lapsen elämän osa-alueisiin. Aineellisen köyhyyden kokemus näkyi niin lasten psyykkisessä kuin fyysisessä hyvinvoinnissa ollen läsnä lasten arjessa. Lasten iällä oli selvä sidonnaisuus lasten kokemuksiin, sillä mitä vanhempi lapsi, sitä merkittävämmin hän koki aineellisen köyhyyden omassa arjessaan. Tutkimustulokset osoittivat, että lapsia haastattelemalla saa konkreettista tietoa heidän arjestaan arjesta köyhyyden keskellä ja näin esille nousevat ne epäkohdat joita lapset joutuvat kokemaan. Lasten kokemusten tutkimusta on vielä aika vähän ja sitä tulisi lisätä, jotta lasten äänet tulisivat kuuluviin. Lasten köyhyyden poistamisen tulisi olla jokaisen yhteiskunnan tärkein tehtävä. Jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus tasavertaiseen lapsuuteen ikäistensä keskuudessa. Lapsille tulisi tarjota mahdollisuus lapsuuteen, jossa saa turvallisesti leikkiä, oppia ja kehittyä eri elämän osa-alueilla