Kotitalousopettajien käsityksiä oppilaiden ruokasuhteen tukemisesta

Lasten ja nuorten ruokasuhdetta voidaan tukea monipuolisin pedagogisin menetelmin. Aiemmat tutkimukset tukevat näkemystä, että lasten ja nuorten suhtautumista ruokaa kohtaan voidaan tukea myönteisen vuorovaikutuksen avulla sekä ruoan nautinnollisuutta korostamalla. Edellä kuvattua lähestymistapaa voidaan ymmärtää ruokasuhde-käsitteen avulla. Käsitteen ovat kehittäneet Talvia ja Anglé (2018), jotka pyrkivät ohjaamaan kasvattajia toteuttamaan monipuolisesti ruokasuhdetta tukevaa ruoka- ja ravitsemuskasvatusta. Sovellan ruokasuhde-lähestymistapaa kotitalousopettajien näkemyksiin oppilaan ruokasuhteen tukemisessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu ruokakasvatuksen ja ruokaan suhtautumisen tutkimuksiin, joita on toteutettu pääosin ravitsemus- ja kotitaloustieteen aloilla. Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin. Tutkimusaineisto koostuu kuuden kotitalousopettajan yksilöhaastattelusta, jotka toteutettiin etäyhteyksin. Aineistossa ilmeneviä ruokasuhteen tukemiseen viittaavia ilmauksia analysoitiin ja luokiteltiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin avulla luotiin neljä pääluokkaa, jotka ilmentävät kotitalousopettajien käsityksiä oppilaan ruokasuhteen tukemisesta. Pääluokat ovat oppilaan henkinen tukeminen, positiivisen pedagogiikan hyödyntäminen, turvallisen ilmapiirin luominen oppimisympäristöön sekä tiedon lisääminen ruokailun vaikutuksista. Haastatellut kotitalousopettajat kokevat voivansa tukea oppilaiden ruokasuhdetta moninaisin pedagogisin keinoin. Tutkimustulokset osoittavat kotitalousopettajien pitävän merkityksellisenä sekä opettajan että koko oppilasryhmän toimintaa oppilaan ruokasuhteen tukemisessa. Hyväksyvää ja sallivaa suhtautumista muiden ruokasuhteeseen sekä henkisen tuen tarjoamista odotetaan kaikilta ryhmän osapuolilta, ja opettajan tehtävänä pidetään tähän ohjaamista. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että kotitalousopettajat kokevat opettajan pedagogisen kyvykkyyden olevan oppilaan ruokasuhteen tukemisen kannalta jopa opettajan ainedidaktista osaamista olennaisempaa. Jatkotutkimuskohteena voitaisiin selvittää, millä tavoin kotitalousopettajien esittämät pedagogiset työvälineet edistävät oppilaan ruokasuhteen kehittymistä.Childrens and adolescents relationship with food can be supported in various pedagogical methods. Previous research suggests that childrens and adolescents relationship with food can be supported by positive interaction and by emphasizing the pleasurable aspect of eating. The suggested approach can be understood with food and eating relationship framework. The framework is developed by Talvia and Anglé (2018), whose aim is to guide educators on how to fulfil the food and nutrition educational needs of putting the diverse relationship with food and eating into practice. In this study the food and eating relationship framework is applied to home economics teachers perceptions on supporting pupils’ relationship with food. The theoretical framework of this study is based on previous research of food education and attitudes towards food. Previous research takes place on the fields of nutritional science and home economics. A qualitative research was utilized in this study. The data consists of six virtual interviews of home economics teachers. Teachers expressions that are associated with supporting pupils’ relationship with food and eating were first separated from the data. The expressions were analysed and categorized with content analysis methods. The analysis yielded four main categories of which represent home economics teachers perceptions on how to support pupils’ relationship with food. The main categories are offering mental support for the pupil, utilizing positive pedagogy in teaching, creating a safe atmosphere in the learning environment and increasing pupils’ knowledge on the impacts of food and eating. In this study the home economics teachers experience that they can support pupils’ relationship with food in various pedagogical means. According to the results, home economics teachers find both teachers and peers contribution being a meaningful part of supporting pupils’ relationship with food. Both teachers and peers are expected to accept and allow different relationships with food and eating. The whole group is expected to offer mental support for peers and teachers find guiding pupils towards this as their task. Results suggest that home economics teachers find pedagogical skills even more important than home economics skills when the aim is to support pupils’ relationship with food and eating. Area for further research would be how the teachers pedagogical skills promote pupils’ relationship with food and eating