Factors associated with health literacy and participation in treatment decision making

Tausta: Heikko terveyden lukutaito on yhteydessä lisääntyneeseen sairaalahoitoon ja vähentyneeseen seulontoihin hakeutumiseen. Osallistuminen päätöksentekoon saattaa lisätä potilaan tietämystä omasta sairaudestaan ja sen hoidosta, lievittää hoitoprosessiin liittyvää ahdistusta, parantaa terveyttä ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Kuitenkin vain vähän tiedetään tekijöistä, jotka vaikuttavat terveyden lukutaitoon ja päätöksentekoon osallistumiseen eri väestöryhmissä. Tavoite: Tutkia terveyden lukutaitoon ja hoitopäätöstentekoon osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Menetelmät: Tutkimus toteutettiin Suomessa 2019 sähköisenä väestöpohjaisena poikkileikkauskyselynä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean kautta. Sekä terveyden lukutaito että osallistuminen hoitopäätöksentekoon mitattiin kolmen väittämän avulla, joista molemmista muodostettiin summamuuttujat (Cronbachin alfa arvot 0.584 ja 0.810). Ikä, sukupuoli, koulutus, kotitalouden yhteen lasketut tulot ja yleisimmät Suomen väestössä esiintyvät pitkäaikaissairaudet valittiin mahdollisiksi ennustaviksi tekijöiksi. Kahden muuttujan välisellä Pearsonin neliötestillä tunnistettiin tilastollisesti merkitsevät tekijät, jonka jälkeen logistisella regressioanalyysillä huomioitiin useampia taustamuuttujia. Tulokset: Vastaajista (n=2104) 76.5 %:lla oli hyvä terveyden lukutaito ja 73.4 % halusi osallistua hoitopäätöksentekoon. Kahden muuttujan välisessä testissä korkeampi ikä (p<0.001), matamapi koulutus (p<0.001) ja kotitalouden yhteen lasketut tulot (p=0.001) sekä suurempi kroonisten sairauksien määrä (p=0.003), sydän- ja verisuonitaudit (p=0.003), diabetes (p=0.029) ja syöpä (0.001) ennustivat heikompaa terveyden lukutaitoa. Sukupuoli (p=0.001), kroonisten sairauksien määrä (p=0.001), tuki- ja liikuntaelinsairaudet (p=0.050) ja mielenterveyden häiriöt (p<0.001) ennustivat taas parempaa osallistumista päätöksentekoon. Logistisessa regressioanalyysissa korkeampi ikä ja syöpä ennustivat heikompaa terveyden lukutaitoa. Miessukupuoli ja mielenterveyden häiriöiden puuttuminen ennustivat heikompaa osallistumista päätöksentekoon. Johtopäätökset: Korkeampi ikä ja syöpä ennustavat heikompaa terveyden lukutaitoa ja miessukupuoli vähäisempää halukkuutta osallistua päätöksentekoon. Jatkossa tutkimusten tulisi keskittyä selvittämään yksityiskohtaisemmin vaikuttavia tekijöitä saamiimme havaintoihin, ja kuinka terveyden lukutaitoa iäkkäillä ja osallistumista hoitopäätöstentekoon miehillä voisi parantaa.Background: Poor health literacy (HL) is associated to increased hospitalization and decreased seeking for screenings. Shared decision making can increase patient knowledge, decrease anxiety over the care process, improve health outcomes and reduce health care costs. Little is known about factors influencing health literacy and participation in treatment decision making in different population groups. Objectives: To investigate factors predicting HL and participation in the treatment decision making. Methods: A cross-sectional population online survey conducted in Finland in 2019 by Finnish Medicines Agency. Both health literacy and participation in the decision making were assessed by three statements that sum variables were created with score 1-5 (Cronbach’s alpha value 0.584 and 0.810). Age, gender, education, household income and most common chronic diseases were chosen as possible predicting factors. Two-variable Pearson’s chi-squared test was first used to find significant factors followed by logistic regression analysis to take into account several variables. Results: Of all the respondents (n=2104) 76.5% had good HL and 73.4% had willingness to participate in the treatment decision making. In the two-variable test older age (p<0.001), lower education (p<0.001), lower household income (p=0.001), higher number of chronic diseases (p=0.003), having cardiovascular diseases (p=0.003), diabetes (p=0.029) and cancer (p=0.001) predicted poorer health literacy. Male gender (p=0.001), not having chronic diseases (p=0.001), not having a musculoskeletal disorder (p=0.050) or mental health disorders (p