Työelämän ja koulutuksen ristiaallokossa:kuinka työelämä ja koulutus vaikuttavat toisiinsa

Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään korkeakoulutuksen ja työelämän suhdetta. Tarkastelussa on kyseisen suhteen vastavuoroisuus ja osapuolten vaikutus toisiinsa. Tutkimuskysymyksinä työssä on, miten työelämän odotukset vaikuttavat korkeakoulutuksen toteutukseen ja järjestämiseen sekä minkälaisia vaikutuksia korkeakoulutuksella on työelämään. Näkökulma painottuu erityisesti työelämän asettamiin kvalifikaatioihin työntekijöitä kohtaan. Työ toteutettiin teoreettisena tutkielmana, joten työn tutkimusaineisto koostuu aikaisemmista tutkimuksista ja teoksista aiheeseen liittyen. Lähdekirjallisuuden kautta on pyritty selittämään koulutuksen ja työelämän välistä suhdetta niin, että lopputuloksena on kokoava näkemys kyseisen suhteen vaikutustavoista sekä laadusta. Tutkimuskysymyksiä lähestytään työssä koulutuksen ja työelämän välistä suhdetta selittävien teorioiden pohjalta. Kyseisiä teorioita ovat antisipaatiomallit, inhimillisen pääoman teoria sekä siiviläteoriat. Teorioiden kautta kasvatustieteelliseen näkökulmaan yhdistyy taloudellinen näkökulma. Työn lopussa tuodaan esille myös työelämälähtöisyys ja elinikäinen oppiminen, jotka tuovat esille nykyhetken näkemyksiä heijastellen jo aikaisemmin työssä käsiteltyjä teorioita. Käsittely etenee työssä historiallisesti kronologisessa järjestyksessä ja teorioita kuvaillaan ensin yleisesti yhdistäen ne tutkimuksen lopussa tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen lopputuloksena voidaan todeta, että koulutuksen ja työelämän välinen suhde on vastavuoroinen eli molemmat vaikuttavat toisiinsa. Työelämä vaikuttaa koulutukseen esimerkiksi työelämälähtöisen ennustamisen kautta, jolloin koulutusta pyritään muokkaamaan sellaiseksi, että se palvelee työelämän tulevaisuuden kvalifikaatioita. Koulutuksen odotetaan myös tarjoavan mahdollisuuksia työpaikkakoulutukseen. Työelämä on valjastanut koulutuksen omaksi apuvälineekseen, jonka avulla se pystyy mukautumaan työelämän muutoksiin ja sille asetettuihin odotuksiin, joita asettaa esimerkiksi digitalisaatio ja globalisaatio. Koulutus on myös alistettuna riskinotolle esimerkiksi resurssien käytön näkökulmasta, sillä työelämän tulevaisuuskuvat voivat vaihdella nopeasti ja tätä kautta myös koulutustarpeet. Vastavuoroisesti kuitenkin myös koulutuksella on paljon vaikutusta työelämään, sillä koulutus tuottaa ne tiedot ja taidot, jotka koulutuksen kautta työelämään siirtyvät. Työelämä rakentuu niiden valmiuksien pohjalle, joita valmistuvat koulutuksesta saavat. Lisäksi, koska koulutuksella on selkeä yhteys yksilöiden työmarkkinamenestykseen, palkkarakenteen määrittämiseen sekä tuloeroihin, on koulutus yhteydessä myös taloudelliseen eriarvoisuuteen ja epätasa-arvoon työelämässä