Le français en tant que langue de prestige en Finlande 1750-1850 : Un aperçu du multilinguisme historique dans la classe supérieure finlandaise

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia säätyläisten ranskan kielen käyttöä Suomessa 1750–1850 välisenä aikana erityisesti kolmella eri alueella: Turussa, Viaporin ja Helsingin alueella sekä Savossa. Keskeisenä tavoitteena on selvittää ranskan kielen käyttöön vaikuttaneita syitä ja kielen levinneisyyttä sekä ranskan kielen käytön ilmenemistä käytännössä. Lähestyn aihetta yleiseurooppalaisesta näkökulmasta, sillä ranskan kielellä oli suuri merkitys Euroopan hoveissa ja aateliston arvokielenä. Etenkin valistuksen aikakausi ja sen aatevirtaukset vaikuttivat suuresti ranskan kielen leviämiseen Euroopassa. Tutkimukseni aikakausi sijoittuu Suomen kannalta sekä Ruotsin että Venäjän vallan ajanjaksoille, joilla oli merkittävä vaikutus ranskan kielen käyttöön Suomessa. Tarkastelen tutkimuksessani, miten ranskan kieli liittyi säätyläisten kasvatukseen, koulutukseen, kulttuuriin sekä seuraelämään. Osoituksena ranskan kielen käytöstä tarkastelen Kansallisarkiston digitaali- ja paperiarkistoissa säilytettäviä virallisia ja henkilökohtaisia ranskankielisiä kirjeitä ja muita asiakirjoja sekä Kansalliskirjaston arkistoista löytyviä sanomalehti-ilmoituksia. Tutkimuksessani olen tarkastellut myös säätyläisten omistamia ranskankielisiä kirjakokoelmia. Kuvauksia ranskan kielen käytöstä löytyy myös useista Suomen historiaa koskevista teoksista ja artikkeleista, joita olen käyttänyt tutkimukseni lähdemateriaalina. Konkreettisina esimerkkeinä ranskan kieltä käyttäneistä historiallisista merkkihenkilöistä olen käsitellyt Johan Albrecht Ehrenströmin, Gustaf Mauritz Armfeltin sekä Haapaniemen sotakouluun ja Savon Prikaatiin liittyvien merkkihenkilöiden elämää ja kirjeenvaihtoa. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että Suomen säätyläiset ovat käyttäneet ranskan kieltä kyseisellä ajanjaksolla monipuolisesti. Ranskan kieli oli osana sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä, kulttuuria, koulusta ja kasvatusta. Suomen kielellinen tilanne oli diglossinen. Suomen kieltä käytettiin tavallisen kansan kielenä ja säätyläisten kieli oli ruotsi ja ranska. Ranskan kieltä käytettiin erilaisissa yhteyksissä, kuten diplomatian kielenä Ruotsin hovin ja myöhemmin venäläisten viranomaisten kanssa. Ranskaa käytettiin myös virallisissa kirjeissä suomalaisten viranomaisten kesken. Ranskan kieli oli myös kulttuurin kieli, jonka kautta säätyläistö omaksui uusia ranskalaisia kulttuurivaikutteita. Ranskan kieltä käyttämällä säätyläistö vahvisti keskinäistä yhteenkuuluvuuttaan ja pyrki erottautumaan muusta väestöstä.L’objectif de ce travail est d’étudier l’emploi du français en Finlande pendant la période de 1750-1850, particulièrement dans trois régions : à Turku, à Viapori et Helsinki et en Savonie. Le but général est d’examiner les raisons de l’emploi du français, sa diffusion et la manifestation concrète de la langue. Nous abordons le sujet du point de vue européen car la langue française avait une grande importance dans les cours européennes en tant que langue de prestige de la classe supérieure. Le siècle des Lumières et ses nouveaux courants idéologiques et philosophiques contribuaient à la diffusion du français en Europe. La période de notre étude se situe à l’époque où la Finlande était dirigée par la Suède et, par la suite, par la Russie. Ces deux pays avaient une grande influence sur l’emploi du français en Finlande. Nous étudierons comment la langue française était liée à l’éducation, à la formation, à la culture et à la vie sociale. Comme preuves de l’emploi du français en Finlande, nous présenterons quelques exemples des lettres officielles et privées en français ainsi que quelques autres documents conservés dans les archives et les archives digitales de Kansallisarkisto. Nous traiterons également les archives de la Bibliothèque Nationale de Finlande, dans lesquelles se trouvent par exemple des annonces publiées dans les journaux. Nous trouverons aussi des références de l’emploi du français en Finlande dans les ouvrages d’histoire finlandaise et dans les articles. Comme exemples concrets, nous jetterons un œil particulier sur la vie et sur la correspondance de Johan Albrecht Ehrenström, de Gustaf Mauritz Armfelt mais aussi sur le fonctionnement et les hommes importants de l’école militaire de Haapaniemi et de la Brigade de Savonie. Nous constatons comme résultat principal de l’étude le fait que le français était utilisé de manière diverse parmi la classe supérieure finlandaise à l’époque concernée. Le français faisait partie de la culture, de l’éducation, de la formation et de la langue écrite et parlée. Nous considérons que la situation linguistique de la Finlande était diglossique. La langue finnoise était utilisée par le peuple et les langues de la classe supérieure étaient le suédois et le français. Le français était utilisé dans de nombreux contextes, comme la langue de la diplomatie à la cour suédoise et plus tard au sein des autorités russes. Le français était aussi utilisé dans les lettres officielles entre les autorités finlandaises. Il servait comme langue de culture par laquelle la classe supérieure adoptait les nouveaux courants culturels. En utilisant le français, la classe supérieure renforçait sa solidarité et cherchait à se distinguer du reste de la population