He, jotka uskovat hömppään : suomalaisten salaliittoteoreetikoiden kehystäminen Helsingin Sanomissa ja Yleisradiossa vuonna 2020

Tässä tutkielmassa tarkastellaan kuvaa, jota Helsingin Sanomien ja Yleisradion julkaisemat artikkelit välittävät suomalaisista salaliittoteoreetikoista. Tutkimus keskittyy vuonna 2020 julkaistuihin artikkeleihin, koska tänä aikana salaliittoteorioita käsittelevät artikkelit yleistyivät mediassa koronaviruspandemian takia. Tutkielma pyrkii vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: millaisia kehyksiä Helsingin Sanomien ja Ylen artikkelit luovat salaliittoteorioihin uskovista suomalaisista koronapandemian aikana, ja miten aineistossa käytetyt kehykset toiseuttavat salaliittoteorioihin uskovia? Teoreettisesti tutkielma nojaa kehyksen käsitteeseen ja kehysanalyysiin menetelmänä. Kehysanalyysin avulla tutkielma pyrkii selvittämään ja analysoimaan kuvaa, jota salaliittoihin uskovista ihmisistä luodaan. Kehysten määrittelyllä ja analyysilla voidaan myös kartoittaa artikkeleissa esiintyviä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Lisäksi tutkielma pyrkii arvioimaan aineistoa toiseuden ja toiseuttamisen käsitteiden kautta. Pyrkimys on selvittää luovatko artikkelit salaliittoteoreetikoista kuvaa toisina. Tutkielman aineisto koostuu kolmestatoista Helsingin Sanomien tai Yleisradion nettisivuilla vuonna 2020 julkaistusta artikkelista, jotka käsittelevät salaliittoteorioita ja niihin uskovia. Kehysanalyysin avulla aineistosta löytyi kuusi useammassa artikkelissa toistuvaa kehystä: asiantuntijapuhe-kehys, maltillisuus-kehys, nörtit-kehys, he ja eräät--kehys, reuna-alueiden ihmiset -kehys sekä kriisi-kehys. Analyysi osoittaa, että aineiston luoma kuva on hyvin samantapainen kummassakin julkaisussa. Esimerkiksi salaliittoihin uskovien kehystäminen asiantuntijan kertoman kautta oli aineistossa hyvin yleistä. Kuvan luominen ryhmään kuulumattomien ihmisten kautta on vahva toiseuttamisen keino. Toisen asemaan salaliittoteoreetikot asetetaan myös esimerkiksi viittaamalla ryhmään heinä tai eräinä. Tulokset osoittavat, että aineiston luoma kuva salaliittoihin uskovista on stereotyyppinen ja kapea. Heidät luokitellaan usein internetissä aikaa viettäviksi epävarmoiksi matalasti koulutetuiksi miehiksi. Kuvaa heistä luodaan muuten kuin heitä itseään kuulemalla