Kunnan vetovoiman lisääminen osallistavin menetelmin

Opinnäytetyön toimeksiantaja on Tervolan kunta. Työ toimii tukena Tervolan ja uuden asuinalueen, Vastarannan, brändin kehittämisessä. Työn aihe kehittyi yhteistyössä Tervolan viestintävastaavan Marjut Järvisen kanssa. Järvinen esitteli minulle Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen, josta selvisi, että tervolalaiset 15–34-vuotiaat eivät pidä kuntaa vetovoimaisena. Työn tutkimuskysymys on, että millaisilla sosiaalisilla keinoilla lisätään Tervolan kunnan vetovoimaisuutta? Työn tavoitteena oli tunnistaa sellaisia sosiaalisia keinoja, jotka lisäävät kunnan vetovoimaisuutta 15–34-vuotiaiden keskuudessa. Työn tarkoituksena oli luoda Tervolan kunnalle pienten resurssien ideapankki sosiaalisista keinoista. Työn tietoperusta koostuu sosiaalisten keinojen esittelystä ja tärkeimpiä käsiteltäviä asioita ovat placemaking ja osallistaminen, joista tietoa olen etsinyt eri kirjallisista lähteistä. Tutkimusmenetelminä olen hyödyntänyt sekä määrällistä että laadullista tutkimusta, eli tutkimus on monimenetelmäinen. Tutkimuksen lähestymistapa on tapaustutkimus. Aineisto on kerätty ryhmähaastattelulla sekä kuntalaisille suunnatulla kyselyllä. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen analyysimenetelmän keinoin. Tuloksista ilmeni, että tervolalaiset arvostavat perinteitä ja haluaisivat mieluiten vanhojen tapahtumien palauttamista ennalleen. Tutkimuskysymyksen vastaus on, että Tervolan vetovoimaisuutta voi lisätä kolmenlaisilla sosiaalisilla keinoilla, jotka ovat placemaking, tapahtumat sekä urheilu-/ulkoilumahdollisuudet. Lisäksi tervolalaiset kaipaavat vielä näkyvämpää viestintää, sekä tietoa omista vaikutusmahdollisuuksista. Tervolalaisilta löytyy halukkuutta osallistua tapahtumien järjestämiseen ja tapahtumiin, mutta he kaipaavat tietoa mahdollisuuksistaan