Ohjaajien kokemuksia nuorten hyvästä kohtelusta lastensuojelulaitoksessa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa yhteiskumppanille tietoa siitä, mitä nuorisokodin ohjaajat kokevat hyvän kohtelun olevan, miten hyvä kohtelu näkyy nuorisokodin arjessa, ja miten hyvään kohteluun liittyviä toimintatapoja voisi kehittää. Hyvän kohtelun suunnitelma tuli kaikkiin lastensuojelulaitoksiin pakolliseksi asiakirjaksi lastensuojelulain muutoksen myötä 1.1.2020. Hyvän kohtelun suunnitelman tarkoituksena on tukea ja vahvistaa lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen lasten itsemääräämisoikeutta, ennaltaehkäistä ja vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä, sekä luoda luottamusta, avoimuutta ja yhteisymmärrystä laitoksen yhteisistä toimintatavoista. Työn tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusta. Aineisto kerättiin tutkimushaastatteluilla, joihin luotiin puolistrukturoitu kysymysrunko. Haastattelu valittiin aineistonkeruun menetelmäksi, koska se mahdollisti mahdollisimman laajojen vastausten saamisen haastateltavien omiin kokemuksiin ja näkökulmiin pohjautuen. Aineiston litteroinnin yhteydessä haastattelujen vastaukset anonymisoitiin. Aineiston analysointi toteutettiin sisällön analyysilla jakaen aineisto tutkimusongelmaan pohjaten erilaisiin kategorioihin. Sisällönanalyysissa apuna käytettiin teemoittelua ja löydettyjen teemojen alle kerättiin kaikki haastatteluissa esiin tulleet asiat, jotka kyseiseen teemaan sopivat. Näin saatiin muodostettua aineistosta pääteemat, sekä ylä- ja alateemat. Aineistosta nousseet pääteemat, ja tutkimustuloksissa eritellyt aihealueet ovat yleiskäsitys hyvästä kohtelusta, nuorten hyvän kohtelun näkyminen nuorisokodin arjessa, asiat, jotka eivät kuulu nuorten hyvään kohteluun, hyvä kohtelu rajoitustoimenpiteitä toteutettaessa sekä hyvään kohteluun liittyvät kehityskohteet. Tutkimustuloksissa korostuu itsemääräämisoikeuden ja nuoren oman osallisuuden toteutumisen merkitys hyvän kohtelun toteutumisessa. Ikä- ja kehitystason huomioiminen arjen toiminnoissa koettiin oleelliseksi hyvän kohtelun toteutumisen näkökulmasta. Myös ohjaajien omien asenteiden ja käytöksen merkitys nuoria kohdatessa nousee esiin merkittävänä tekijänä hyvässä kohtelussa. Hyvän kohtelun kehittämisessä ohjaajat toivovat suunnitelmaa otettavan enemmän osaksi toimintaa ja perehdytystä. Myös aiheeseen liittyvää koulutusta toivottaisiin