Perehdytystyön kehittäminen finanssialan yrityksessä

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälainen toimeksiantajayrityksen päivittäisasiakaspalveluiden perehdyttämisen nykytilanne on ja tehdä tutkimuksen pohjalta kehitysehdotuksia nykyiseen toimintamalliin tai sen rinnalle. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli finanssialalla toimiva yritys, ja työn teema valikoitui toimeksiantajan tarpeen sekä opinnäytetyön tekijän oman kiinnostuksen mukaan. Toimeksiantajayrityksen päivittäispuolella oli aloittanut vuoden sisään paljon uusia työntekijöitä ja yrityksessä oli havahduttu siihen, ettei perehdyttämisprosessin toteutumista tai onnistumista ollut seurattu tarkemmin. Opinnäytetyön teoriaosassa syvennyttiin perehdyttämiseen yleisellä tasolla. Käsiteltävät teemat valittiin opinnäytetyön tavoitteen mukaan. Teoriaosan viidessä alaluvussa käsiteltiin perehdyttämistä ohjaavia suosituksia ja lakeja, laadukkaan perehdyttämisprosessin keskeisimpiä tekijöitä, yleisimpiä haasteita sekä perehdyttämisen taloudellisia vaikutuksia. Pääasiallisina lähteinä käytettiin alan ammattikirjallisuutta, erilaisia oppaita ja kokoomateoksia, artikkeleita, asiantuntijoiden blogeja sekä alaa koskevaa lainsäädäntöä. Opinnäytetyön empiirisessä osassa suoritettiin laadullinen tutkimus, kuvattiin kohdeyrityksen perehdytyksen nykytilannetta sekä analysoitiin ja raportoitiin tutkimustulokset. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin opinnäytetyön teoriaosuuden pohjalta muotoillun puolistrukturoidun haastattelun avulla, johon osallistui seitsemän yrityksen päivittäispuolella työskentelevää henkilöä. Heistä viisi oli perehdytettyjä työntekijöitä ja kaksi perehdyttäjiä. Lisäksi perehdyttämisen nykytilannetta havainnoitiin tutkimalla kohdeyrityksen verkkoympäristöstä löytyvää perehdytysmateriaalia. Yksilöhaastatteluina toteutetun laadullisen tutkimuksen mukaan yrityksen päivittäispuolen perehdyttäminen on melko hyvällä tasolla. Tutkimustulosten mukaan perehdytysprosessi ei kuitenkaan ole toteutunut täysin yhteneväisesti ja selkeitä ongelmakohtia ja kehitettävää löytyy. Etenkin rekrytointi, hallinnolliset asiat ja työsuhdeperehdytys ovat toteutuneet yleisesti kiitettävästi ja myös perehdyttäjien valinnassa on onnistuttu. Kehittämisen varaa olisi vielä etenkin uusien työntekijöiden alkutilanteen kartoittamisessa, työnopastuksen järjestelmällisyydessä ja selkeydessä sekä perehdyttäjien ammattitaidon tukemisessa. Lisäksi koko perehdyttämisprosessissa ja sen suunnittelussa voitaisiin huomioida paremmin tietotyön kuormittavuus ja uusien työntekijöiden tukeminen itsenäiseen työskentelyyn siirryttäessä