Kulttuurijärjestöjen yhteistyöverkoston mallintaminen osana Lappeenrannan kulttuuristrategiaa

Tämä kehittämistyö tarkastelee yhteistyöverkoston tarpeellisuutta sekä verkoston luomisen mahdollisuuksia lappeenrantalaisten kulttuurijärjestöjen välille toimijalähtöisesti. Työssä tarkastellaan myös minkälaista tukea järjestökentän kulttuuritoimijat kaipaavat Lappeenrannan kaupungilta ja kuinka viesti järjestöjen suunnalta kulkeutuisi päättäville tahoille. Kehittämistyötä varten lähetettiin kyselytutkimus lappeenrantalaisille kulttuurijärjestöjen edustajille. Kyselyssä selvitettiin järjestöjen ajatuksia mahdollisesta yhteistyöstä toisten järjestöjen kanssa verkostomaisesti toimien, sekä ajatuksia yhteistyöstä kaupungin kanssa. Toisena tutkimusmetodina oli asiantuntijahaastattelut, joita toteutettiin seitsemän. Haastatteluissa paikallisilta kulttuurin- ja järjestökentän asiantuntijoilta kysyttiin näkemyksiä kulttuurin tilanteesta Lappeenrannassa, sekä ajatuksia verkoston kehittämisestä ja yhteistyöstä kaupungin kanssa. Verkoston kehittämistä tarkasteltiin myös benchmarkingin avulla, esimerkkinä muun muassa Turun Taidekahvit -verkosto. Teoreettisena viitekehyksenä työssä on käytetty lakia kuntien kulttuuritoiminnasta, Lappeenrannan kulttuuristrategiaa Uusinajattelijoiden maakunta, sekä strategia- ja verkostokirjallisuutta. Työssä tarkastellaan myös Saimaa-ilmiö 2026 -kulttuuripääkaupunkihankkeesta, joka voisi toimia löyhästi pohjana kulttuurijärjestöjen yhteistyöverkostolle. Tulokset osoittavat, että halukkuutta ja tarvetta yhteistyöverkoston kokoamiselle on ja Covid-19 -pandemia-aika on lisännyt sitä entisestään. Verkostoon ei haluta kuitenkaan kuulua vain verkoston vuoksi, vaan yhteinen agenda tai päämäärä tulee olla selkeä verkostotyöskentelyssä. Verkosto tarvitsee koollekutsujan ja keskustelun ohjaajan. Tuloksista voidaan myös havaita järjestöjen tarve tulla paremmin päättävien tahojen kuulluksi ja selkeyttä asiointiin kaupungin kanssa. Yhteistyöverkoston luomisen lisäksi kehitystyön toimenpide-ehdotuksena esitetään keskusteluyhteyden avaamista kaupungin kulttuuriorganisaation ja kulttuurijärjestöjen edustajiston välille ohjatun Erätauko -keskustelumallin mukaisesti. Keskustelun pohjana olisi kysymys siitä, miten kuntien kulttuurilakia ja kulttuuristrategiaa lähdetään jalkauttamaan Lappeenrannassa.This work of development looks at the need for a co-operation network and the possibilities of creating a network between the cultural organisations in Lappeenranta. It also considers which kind of support the operators of the cultural field need from the city of Lappeenranta and how information would be transfered between these cultural organisations and the policy makers of the city. For this work of development, a survey was sent to the representatives of the cultural organisations in Lappeenranta. The survey inquired about the possible co-operations with other organisations and with the city of Lappeenranta. The second research method was seven interviews with professionals from the cultural industry. In these interviews they were asked to share their views about the cultural situation in Lappeenranta. The development of the cultural network was modelled based on benchmarking. The result indicates a need for a co-operation network, especially during the Covid-19 pandemic. The network itself is not the reason people want to come together. Instead, the driving factor for co-operation is a shared agenda or goal. The result also shows the cultural organisations need to be heard by the city of Lappeenranta. The theoretical framework used in this work is based on the Finnish Municipal Cultural Activities Act, the cultural strategy of Lappeenranta and strategy and network literature. In addition to creating a co-operative network, this work proposes using the Erätauko-method to create a new way of communicating between the cultural organisation of the city of Lappeenranta and the representatives of different cultural organisations