Digitaalinen ohjaus sydän- ja verisuonitauteja sairastaville

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus digitaalisista ohjausmenetelmistä sydän- ja verisuonitauteja sairastaville sekä kartoittaa kokemuksia niiden käytöstä. Tavoitteena oli lisätä tietoa erilaisista digitaalisista potilasohjausmenetelmistä ja niiden hyödyistä. Opinnäytetyö tehtiin osana Tampereen ammattikorkeakoulun Profitu-hanketta. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Sen haut tehtiin sähköisiä tieteellisiä tietokantoja käyttäen kotimaisista ja ulkomaisista tietokannoista. Analyysiin valittiin kymmenen vertaisarvioitua tutkimusta. Valittu aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön keskeisten tulosten mukaan digitaalisen ohjauksen hyötyjä olivat viestinnän nopeus, helppous ja yksinkertaisuus. Käyttäjät olivat myös tyytyväisiä ohjaukseen ja heidän motivaatiotansa hoitoon kasvoi. Haasteina digitaalisessa ohjauksessa oli käyttäjien heikot tietotekniset taidot sekä sovellusten haastavuus. Jatkotutkimusta aiheesta olisi hyvä tehdä säännöllisin väliajoin teknologian ja sovellusten käytettävyyden kehittyessä. Lisäksi kaivattaisiin tutkimusta eri ikäisten ihmisten käyttäjäkokemuksista ja terveystuloksista.The purpose of this study was to conduct a descriptive literature review on digital counselling methods for cardiovascular diseases and to examine experiences of their use. The aim was to yield information about different digital counselling methods and their benefits. A descriptive literature review was conducted, and searches were made using domestic and foreign electronic scientific databases. Ten peer reviewed studies were selected for analysis. The selected material was analyzed by means of inductive content analysis. According to the main results of the study, the benefits of digital counselling were the speed, ease and simplicity of communication. Users were also content with the counselling and their motivation towards care increased. The challenges in digital counselling were the users' modest IT skills and the difficulty in using the applications. Further research on the subject should be conducted as technology and applications develop. In addition, it would be beneficial to obtain research data on user experiences and health outcomes of people at different ages