Voimavaralähtöisesti kohti työhyvinvointia: Suunnitelmallisesta kehittämisestä tukea työhyvinvoinnin tarkasteluun

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on selvittää, millaisia tarpeita psykososiaalisen työhyvinvoinnin tukemiselle on Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon nuorten urapalveluiden työyhteisössä ja miten sen kehittymistä voidaan arvioida parhaiten. Tarkoituksena on tuottaa työn tilaajalle kehittämisehdotuksia työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi. Teoreettisena viitekehyksenä toimii voimavaralähtöisen työhyvinvoinnin psykososiaalisiin ulottuvuuksiin liittyvä lähestymistapa, jossa keskiössä on yksilö, työyhteisö ja johtaminen. Tässä työssä työhyvinvoinnin kehittämistä tarkastellaan organisaatioteoreetikko Abraham Maslowin tarvehierarkiaan perustuvan niin kutsutun työhyvinvoinnin portaat -mallin pohjalta. Opinnäytetyössä on piirteitä sekä tapaus- ja toimintatutkimuksen että konstruktiivisen tutkimuksen lähestymistavoista. Aineistonhankinnassa hyödynnettiin sekä sekundaari- että primaariaineistoja. Sekundaariaineistona käytetiin työyhteisön kehittymiseen liittyviä dokumentteja ja primaariaineistoa kerättiin laadullisella kyselyllä sekä työyhteisöä osallistavalla ideointityöpajalla. Aineistotriangulaation avulla tarkasteltavana olevasta ilmiöstä saatiin monipuolista tietoa eri näkökulmista. Opinnäyteyön tulokset osoittavat, että työhyvinvointi on sidottu aikaan sekä yksilöihin ja muutosten myötä työhyvinvoinnin säännölliselle kehittämiselle sekä arvioimisella on tarvetta. Voimavaralähtöisen työhyvinvointimallin psykososiaalisen pääoman rakentuminen vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja. Säännöllinen kehittäminen tukee myös näitä taitoja sekä vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta, joka luo luottamusta työyhteisön jäsenten kesken ja auttaa kuormittavien tilanteiden ylittämisessä. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi prosessimalli, jota hyödyntämällä luodaan työhyvinvoinnin kehittämiselle vuosisuunnitelma, joka sisältää mittaamisen ja arvioimisen sekä kehittämistoimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen. Tämän lisäksi uudistettiin psykososiaalista työhyvinvointia mittaava pulssi-kyselyn, joka tukee prosessia. Opinnäytetyö toimii työn tilaajalle keinona varmistaa työyhteisön psykososiaalisen työhyvinvoinnin rakentuminen. Työhyvinvoinnin kehittämisen prosessimallia voidaan hyödyntää työyhteisön voimavaralähtöisessä kehittämisessä, joka tukee myönteisen työkulttuurin syntymistä.The aim of this thesis and development work is to find out what kind of needs there are for supporting psychosocial well-being at work in the work community of youth employment services in the City of Helsinki and how its development can be best assessed. The purpose is to provide the client with development proposals to support the development of well-being at work. The theoretical frame of reference is an approach to the psychosocial dimensions of resource-based well-being at work, with a focus on the individual, the work community and leadership. In this work, the development of well-being at work is examined on the basis of the so-called ladder of well-being at work model, which is based on the hierarchy of needs of organizational theorist Abraham Maslow. The thesis has features of both case and action research and constructive research approaches. Both secondary and primary data were utilized in the data acquisition. Documents related to the development of the work community were used as secondary material, and the primary material was collected through a qualitative survey and an ideation workshop involving the work community. Data triangulation provided a wide range of information on the phenomenon under consideration from different perspectives. The results of the thesis show that well-being at work is tied to time and to individuals, and with the changes there is a need for regular development of well-being at work and evaluation. Building the psychosocial capital of a resource-based work well-being model requires good interaction skills. Regular development also supports these skills and strengthens a sense of community that builds trust among members of the work community and helps to overcome stressful situations. The output of the thesis was a process model, which is utilized to create an annual plan for the development of well-being at work, which includes measurement and evaluation, as well as the planning and implementation of development measures. In addition, a pulse survey measuring psychosocial well-being at work was revised to support the process. The thesis serves as a means for the client to ensure the construction of the psychosocial well-being at work of the work community. The process model for the development of well-being at work can be utilized in the resource-based development of the work community, which supports the emergence of a positive work culture