The (wicked) problem of SME internationalisation in South Ostrobothnia: A qualitative investigation of entrepreneurs’ and regional stakeholders’ self-reported perceptions using a Complex Adaptive Systems framework

This thesis explores how South Ostrobothnian entrepreneurs and the regional stakeholders assisting them view SME internationalisation. The study argues that the low level of internationalisation can be understood as a wicked problem in the complex systems framework, and that a deeper understanding of the phenomenon in its context is required. A qualitative mixed-methods design was selected, where Fuzzy Cognitive Mapping, Empathy Mapping, open-ended questions, and an export barriers survey were utilised. The South Ostrobothnian participants included 5 SME entrepreneurs and 12 employees of different business development and internationalisation support organisations. Both groups recognised the impact of small business size on resource availability (time, financial, intellectual capital). The entrepreneurs seemed more focused on the operational side of internationalisation in their descriptions. Due to an already high workload they wanted correct answers to their questions quickly as well as practical help with the process so they could focus on deal-making. The stakeholders called for proper foundational work and capacity building in businesses for international competence. Due to the small number of entrepreneurs taking part and the qualitative methods used, the study offers only a limited snapshot of the views of local entrepreneurs. Additionally, they were all planning or actively engaged in business activities overseas. For generalisability, additional studies with larger samples and more power are needed. Mindful of the fundamental complexity of the internationalisation issue, the practical development suggestions presented sought to target a few central elements identified for remedial action: while they will not fix every problem, clear processes, improved access to information and systematic capability development may encourage more growth-seeking entrepreneurs to reach out and start developing their business for international success.Opinnäytetyö tutki sitä, miten eteläpohjalaiset yrittäjät ja yrityksiä avustavat tahot hahmottavat pk-yritysten kansainvälistymisen ilmiönä. Tutkimus lähti siitä, että matala kansainvälistymistaso voidaan ymmärtää ilkeäksi ongelmaksi kompleksisten järjestelmien viitekehyksessä ja ilmiön syvällisempi ymmärtäminen paikallisessa kontekstissa on tarpeen. Laadullisessa, eri metodeja yhdistävässä tutkimusasetelmassa käytettiin sumeaa kognitiivista kartoitusta, empatiakarttoja, avoimia kysymyksiä sekä kyselyä viennin esteistä. Tutkimukseen osallistui viisi eteläpohjalaista pk-yrittäjää sekä 12 yrityskehityksen ja kansainvälistymisen kanssa työskentelevää asiantuntijaa eri organisaatioista. Molemmissa osallitujaryhmissä tunnistettiin pienen yrityskoon vaikutus resurssipohjaan (aika, rahoitus, aineeton pääoma). Yrittäjät keskittyivät kansainvälistymistä kuvaillessaan enemmän operatiiviseen puoleen. Valmiiksi suuren työmäärän takia halusivat nopeasti oikeita vastauksia kysymyksiinsä sekä käytännön apua kv-prosessiin, jotta he voisivat keskittyä kaupantekoon. Asiantuntijat kaipasivat yrityksiltä kunnon pohjatöitä ja toimintaedellytysten kehittämistä kv-osaamisen parantamiseksi. Pienestä yrittäjämäärästä sekä käytetyistä menetelmistä johtuen tutkimus tarjoaa vain rajoitetun ”kuvakaappauksen” paikallisten yrittäjien näkemyksistä. Lisäksi kaikki yrittäjät joko suunnittelivat tai aktiivisesti harrastivat kv-liiketoimintaa. Yleistettävyyteen pyrittäessä tarvitaan tehokkaita, suuriotoksisia lisätutkimuksia aihepiiristä. Kv-ongelman monitahoisuus huomioiden kehitysehdotukset pyrkivät vaikuttamaan ainakin keskeisiin tunnistettuihin ongelmiin; selkeät prosessit, helpompi tiedonsaanti ja järjestelmällinen valmiuksien kehittäminen voivat rohkaista kasvuhakuisia yrittäjiä ottamaan yhteyttä palveluntarjoajiin ja kehittämään yritystä tavoitteenaan kansainvälinen menestys