Ensihoitohenkilöstön työhyvinvointi pelastuslaitoksella

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstön työhyvinvointia. Tavoitteena on, että tietoa voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin Pohjoismaisella QPSNordic psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden yleiskyselyllä. Kysely lähetettiin 280 ensihoitajalle ja palomiehelle webropol-kyselytyökalun avulla sähköisesti. Kyselyyn vastasi 84 ensihoitajaa ja palomiestä, joten vastausprosentti oli 30. Tulokset analysoitiin SPSS21- tilasto-ohjelmalla. Tulosten mukaan Jorvin alueella ensihoitajat kokivat enemmän töiden ruuhkautumista ja ajoittaista liiallista työmäärää kuin Lohjan ja Lusan alueen ensihoitajat. Jorvin alueen palomiesten mielestä ruuhkautuminen ja työmäärä oli silloin tällöin suuri, muiden alueiden palomiehillä harvemmin. Minkään alueen ensihoitajat tai palomiehet eivät voineet halutessaan vaikuttaa työmäärään, työtahtiin tai taukojen pitämiseen. Työtehtävät koettiin melko harvoin liian vaikeiksi mutta haasteelliseksi silloin tällöin, ja lisäkoulutusta olisi silloin tällöin tarvinnut joihinkin tehtäviin. Työssä koettiin, että tietoja ja taitoja pystyttiin käyttämään melko usein tai hyvin usein. Työilmapiiri koettiin hyväksi, ja ystäviltä sekä perheeltä koettiin saatavan tukea erittäin paljon tai melko paljon. Epätasa-arvoa miesten ja naisten välillä, tai vanhempien ja nuorempien työntekijöiden välillä ei esiintynyt juurikaan. Esimieheltä koettiin saatavan tukea melko usein, mutta arvostusta silloin tällöin. Henkilöstön mielestä johto oli kiinnostunut henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista jonkun verran, palkitseminen pelastuslaitoksella oli erittäin vähäistä. Pääasiassa työhön oli mukava uppoutua, ja stressin määrä oli vähäistä Lohjan ja Lusan alueella, Jorvin alueella ensihoitajien mielestä silloin tällöin. Opinnäytetyön perusteella pelastuslaitoksen ensihoitajat ja ensihoitotyötä tekevät palomiehet ovat tyytyväisiä työhönsä ja työympäristöönsä, vaikka työn haittapuoliksi koettiin työn määrä ajoittain liian suureksi ja lisäkoulutusta olisi kaivattu ajoittain. Perheeltä, ystäviltä ja esimieheltä saatu tuki oli riittävää, ja omaa työtä arvostettiin. Palkitsemista ja johdon arvostusta voisi olla enemmän. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään säännöllistä työhyvinvoinnin arviointia, joka voitaisiin toistaa vuosittain, jotta ensihoitohenkilöstön työhyvinvointia voitaisiin kehittää