Socioeconomic differences in the use of tobacco : Finnish population-based studies

Smoking causes premature mortality and smoking is unevenly distributed across population groups, creating inequalities in health. The lower socioeconomic groups smoke more than the higher socioeconomic groups but the differences in snus use are largely unknown. Detecting the associations and changes in the use of tobacco is essential for targeting and implementing policies to reduce inequalities in health. Another pivotal factor in the success of policymaking is the attitudes of the population towards tobacco control. The current investigation aimed to improve and elaborate the knowledge of socioeconomic differences in tobacco use and factors contributing to the association in the Finnish population. The specific aims of this study were to shed light on the changes in tobacco use and its determinants between socioeconomic groups, to examine the predictors of smoking cessation and to investigate the societal support for tobacco control in the Finnish population. For addressing these issues, several population-based surveys were utilised spanning from the year 1978 to 2017. The number of respondents varied from 945 to 384,379. The main statistical methods in the study included different regression models. Throughout the study, education was used as the indicator for socioeconomic position. The results showed that smoking has declined substantially during the last decades, yet a significant proportion of the adult population still smokes. The less educated smoke more than the highly educated, and the differences between the groups have increased. Among adolescents, a parallel association between socioeconomic position and smoking was observed. Smoking declined in all socioeconomic groups, yet differences between these groups partially increased. Use of snus increased among boys and socioeconomic differences in boys’ snus use were parallel as with smoking but less pronounced. Strong evidence pertaining to widening socioeconomic differences in adolescent snus use was observed. Among the general adult population, higher socioeconomic position was longitudinally associated with smoking cessation, more strongly among men than among women, however. High support for strict tobacco control policies was observed among the Finnish population. Smoking status and demographic variables were strongly associated with acceptance of these policies, non-smokers and women being more supportive than smokers and men. Generally, education was not associated with acceptance of tobacco control. Finnish health policy aims at reducing inequalities in health, and tobacco control policies can be viewed as one of the means to reach this objective. Finnish tobacco control policy has been successful in many respects, for example in decreasing smoking and preventing adolescent smoking initiation. The results from this study indicate that even though smoking has decreased among all socioeconomic groups, tobacco control policies have not been able to eliminate altogether the socioeconomic differences in tobacco use. Thus, future tobacco control policy actions should concentrate on reducing observed differences in tobacco use by socioeconomic groups, in addition to further reducing the overall prevalence. Tupakointi on merkittävä ennenaikaista kuolleisuutta aiheuttava tekijä. Tupakointi on jakautunut epätasaisesti väestöryhmien kesken aiheuttaen terveyden eriarvoisuutta: matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevat tupakoivat korkeammassa asemassa olevia yleisemmin ja lopettavat tupakoinnin epätodennäköisemmin. Nuuskan käytön sosioekonomiset erot ovat tuntemattomia. Tupakkatuotteiden käytössä havaittavien sosioekonomisten erojen tunteminen suomalaisväestössä on keskeistä, jotta uusia politiikkatoimia voidaan kohdentaa oikein. Väestön mielipiteet tupakkapolitiikkaa kohtaan ovat niin ikään merkittävässä asemassa tässä prosessissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli syventää kuvaa tupakkatuotteiden käytön sosioekonomisista eroista Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin sosioekonomisten ryhmien muutoksia tupakkatuotteiden käytössä ja niihin liittyvissä tekijöissä, tupakoinnin lopettamista ennustavia tekijöitä sekä väestön suhtautumista tupakkapolitiikkaan. Tutkimuksessa käytettiin väestökyselyitä ulottuen ajallisesti vuodesta 1978 vuoteen 2017. Vastaajien määrä osatöissä vaihteli vajaan tuhannen ja lähes 400 000:n välillä. Tutkimuksessa hyödynnettiin kvantitatiivisia menetelmiä. Sosioekonomisen aseman mittarina kaikissa osatöissä käytettiin koulutusta. Tulokset osoittivat, että vaikka tupakointi on vähentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, edelleen huomattava osa väestöstä tupakoi. Matalammin koulutetut tupakoivat korkeasti koulutettuja yleisemmin ja koulutusryhmien väliset erot ovat kasvaneet. Samansuuntaisen yhteys havaittiin myös nuorilla. Ammatillisesti orientoituneet pojat käyttivät nuuskaa todennäköisemmin kuin akateemisesti orientoituneet, mutta erot olivat maltillisemmat kuin tupakoinnissa. Nuuskan käytön sosioekonomiset erot kasvoivat ajan myötä. Korkeakoulutus ennusti tupakoinnin lopettamista aikuisväestössä, yhteyden ollessa vahvempi miehillä kuin naisilla. Suomalainen aikuisväestö suhtautui myönteisesti tiukkaan tupakkapolitiikkaan. Eritoten tupakoimattomat suhtautuivat myönteisesti tupakointirajoituksiin. Koulutuksen yhteys tupakkapolitiikkaan suhtautumiseen oli pääsääntöisesti heikko. Suomen tupakkapolitiikkaa voidaan pitää onnistuneena esimerkiksi tupakoinnin vähenemisen ja nuorten tupakoinnin aloittamisen ehkäisyn suhteen. Tupakkapoliittiset toimet eivät ole onnistuneet poistamaan tupakkatuotteiden käytössä havaittuja sosioekonomisia eroja. Tulevaisuuden politiikkatoimenpiteiden tulisi keskittyä tupakoinnin vähenemisen ohella erityisesti kaventamaan sosioekonomisia eroja tupakkatuotteiden käytössä