SEPELVALTIMOTAUDIN TUNNISTAMINEN, ERITYISPIIRTEET, HOITO SEKÄ SYDÄNSEURANNAN TOTEUTUMINEN LAPSENA JA NUORENA AIKUISENA SAIRASTETUN SYÖVÄN JÄLKEEN

Lasten ja nuorten aikuisten syöpätautien ennusteiden parantuessa on noussut keskeiseksi tarkastella syöpähoitojen haittavaikutuksia, jotka saattavat ilmetä vasta vuosikymmeniä hoidon jälkeen. Tutkimuksissa on havaittu sydänsairauksien esiintyvyyden olevan selvästi koholla syöpähoidetuilla potilailla ja nämä sairaudet alkavat usein tavanomaista nuoremmalla iällä. Antrasykliinihoitoon liittyvän kardiomyopatiariskin lisäksi epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu kohonnut riski ateroskleroosiin ja sepelvaltimotautiin. Etenkin rintakehän sädehoidon tiedetään lisäävän riskiä iskeemiseen sydänsairauteen. Nykyisiin suosituksiin kuuluu korkean riskin potilaiden elinikäinen sydänseuranta. Tutkimus suoritettiin rekisteritutkimuksena. Varsinais-Suomen alueelta löydettiin 103 potilasta, jotka olivat sairastuneet sepelvaltimotautiin sairastettuaan ensin syövän lapsena tai nuorena aikuisena (alle 35-vuotiaina). Potilaista 6 oli sairastanut syövän lapsena, ja tämän potilasryhmän tietoja arvioitiin sairauskertomustietojen avulla tarkemmin. Potilaiden syöpä- ja sydänsairauden diagnoosi-ikiä vertailtiin syöpäluokittain. Lapsena syövän sairastaneista potilaista selvitettiin, miten syövän jälkeiset sydänsairaudet oli tunnistettu, minkälaisia hoitoja syöpään oli saatu ja oliko näillä yhteyttä sydänsairauteen. Lisäksi tarkasteltiin iskeemiseen sydänsairauteen saatuja hoitoja, sydänsairauksien perinteisiä riskitekijöitä sekä sydänseurannan toteutumista. Potilaiden mediaani-ikä syöpädiagnoosin kohdalla oli 30 vuotta, iskeemisen sydänsairausdiagnoosin kohdalla 51 vuotta ja näiden kahden välillä olevan ajan mediaani oli 23 vuotta. Lapsipotilaiden osalta vastaavat luvut olivat syövän osalta 14 vuotta, iskeemisen sydänsairauden osalta 48 vuotta ja näiden välillä olevan ajan osalta 35 vuotta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että syövän sairastaneiden potilaiden kohdalla iskeeminen sydänsairaus ilmeni huomattavasti muuta väestöä nuorempana ja sen diagnoosi tapahtui vasta selvästi oireisessa vaiheessa. Aikaisessa vaiheessa alkavaa iskeemistä sydänsairautta edelsi yleensä rintakehän sädehoito. Perinteisiä riskitekijöitä iskeemiselle sydänsairaudelle oli verrattain vähän. Tulokset tukevat lapsena tai nuorena aikuisena sairastetun korkean riskin syövän elinikäistä sydänseurantaa ja erityisesti rintakehän sädehoitoa saaneilla tulee kardiomyopatian lisäksi huomioida iskeemisen sydänsairauden mahdollisuus