Tekoälyn vaikutus ammatteihin ja työtehtäviin Suomessa

Teknologian kehitys on muuttanut ammatteja jo ensimmäisestä teollisesta vallankumouksesta lähtien. Teknologian kehitys kulminoituu yleiskäyttöisiin teknologioihin, joiden käyttöönotto on mahdollistanut uudet keksinnöt ja sitä kautta elintason nousun. Tekoälyä pidetään seuraavana yleiskäyttöisenä teknologiana sen ainutlaatuisuuden ja merkittävyyden ansiosta. Tekoälyllä ei ole vakiintunutta määritelmää, mutta sitä on kutsuttu koneen toiminnaksi, jonka osana on ihmisen psykologisia piirteitä. Koneilla on perinteisesti pystytty automatisoimaan työtehtäviä, jotka ovat toistettavia, yksinkertaisia ja rutiininomaisia. Tekoälyn ansiosta koneita pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään myös sellaisissa ammateissa ja työtehtävissä, joihin aiempi teknologinen kehitys ei ole merkittävästi vaikuttanut. Koneet tulevat osaksi sellaisiin työtehtäviin, jotka perinteisesti ovat edellyttäneet monimutkaista päättelyä ja erilaisten olosuhteiden huomioonottoa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten tekoäly vaikuttaa ammatteihin ja työtehtäviin Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan yhteensä 117 ammattia, jotka muodostavat 94,5 % Suomen työllisistä vuonna 2018. Menetelmänä käytetään Tolanin ja muiden työpaperia (2020), jossa tarkastellaan tekoälyn vaikutusta ammatteihin määrittämällä kullekin ammatille niiden tekoälyn vaikutusaste. Vaikutusaste määritellään tarkastelemalla, millaisia kognitiivisia kyvykkyyksiä ammatteihin sisältyvät työtehtävät edellyttävät, ja miten tekoäly suoriutuu näiden kyvykkyyksien suorittamisesta. Tutkimuksesta selviää, että tekoälyllä pystytään suorittamaan hyvin sellaisia työtehtäviä, jotka sisältävät loogista ja matemaattista päättelyä, oppimista sekä käsitteellistämistä. Huonoiten tekoälyllä pystytään työtehtäviä, jotka edellyttävät sensorimotorista vuorovaikutusta, metakognitiota sekä emootiota. Tekoäly tulee kuitenkin vaikuttamaan kaikkiin tarkasteltaviin ammatteihin, mutta vaikutuksen suuruus vaihtelee. Tekoäly tulee vaikuttamaan eniten niihin ammatteihin, jotka ovat olleet aiemmin vaikeasti automatisoitavissa. Tekoälyn vaikutusaste on suurin asiantuntijatöissä sekä toimisto- ja asiakaspalveluammateissa. Vaikka tekoälyn vaikutusaste onkin näissä ammateissa korkea, ei havainto merkitse kuitenkaan ammattien täysautomaatiota. Tekoälyn vaikutusasteen avulla on pikemminkin mahdollista tutkia, minkä ammattien sisältöä tekoäly tulee muuttamaan eniten. Pienin tekoälyn vaikutusaste on palvelu- ja myyntityöammateissa sekä prosessi- ja kuljetusammateissa. Nämä ammatit sisältävät paljon sosiaalista ja fyysistä kanssakäymistä, joka on hankalaa suorittaa tekoälyllä. Kun tarkastellaan tekoälyn vaikutusta palkkatason, iän ja sukupuolen näkökulmasta, huomataan, että tekoäly vaikuttaa eniten korkeapalkkaisiin ammatteihin. Näissä ammateissa työskentelee enemmän naisia, mutta työlliset ovat jakautuneet melko tasaisesti eri ikäluokkien kesken. Tekoäly ei tule pelkästään tuhoamaan ihmistyötä, vaan se myös muokkaa olemassa olevien ammattien sisältöä sekä luo täysin uusia ammatteja ja toimialoja