Samarbete inom åskådningsfostran: En studie av småbarnspedagogernas syn på samarbetet mellan Johannes församling och småbarnspedagogiken i Helsingfors

Examensarbetet är beställt av Johannes församling i Helsingfors. Målgruppen för undersökningen var anställda inom småbarnspedagogiken i daghemmen på Johannes församlings område. Syftet var att kartlägga synen på åskådningsfostrans betydelse, och utreda behov och möjligheter till samarbete inom åskådningsfostran. Åskådningsfostran är en normgivande uppgift inom småbarnspedagogiken. Ett långsiktigare mål med examensarbetet var att utveckla samarbetet i enlighet med grunderna för planen för småbarnspedagogik. Även om direktiven inte är förpliktande för församlingens egen verksamhet sker samarbetet med kommunen enligt dess normer. Som metod valdes en kvantitativ forskningsmetod med frågeformulär som data-insamlingsmetod. Frågeformuläret bestod av strukturerade frågor samt några öppna frågor som gav möjlighet att ge kommentarer. I undersökningen deltog 17 respondenter, och materialet samlades in vid årsskiftet 2020–2021. Grunderna för planen för småbarnspedagogik, lag om småbarnspedagogik och utbildningsstyrelsens samt kyrkostyrelsens anvisningar har använts som teoretisk referensram. I examensarbetet användes aktuell litteratur och forskning kring åskådningsfostran, mångprofessionellt samarbete och kyrkans småbarnspedagogik. I resultaten framkom ett behov av material, information och idéer till att förverkliga åskådningsfostran i daghemmen. Över hälften av respondenterna upplevde ämnet som mycket viktigt eller viktigt. Respondenterna var villiga att prova på nya samarbetsformer. Mest intresse fanns det för att bekanta sig med kyrkan via orgelmusik och upplevelser, och ta del av allmänbildande bibelberättelser utan inslag av religionsutövning. Drygt hälften uppskattade även traditionella jul- och påskgudstjänster, och en dryg tredjedel var intresserade av församlingens stöd vid sorg eller kris. I undersökningen framkom många förslag att ta fasta på i ett fortsatt utvecklingsarbete gällande samarbetet inom åskådningsfostran. Resultaten visade att begreppet åskådningsfostran i linje med utbildningsstyrelsen direktiv och enlig lag om småbarnspedagogik behöver öppnas upp ytterligare. Information och produktion av stödmaterial är därför i en nyckelställning. Nyckelord: åskådningsfostran, småbarnspedagogik, samarbete, Johannes församlingOpinnäytetyö on Helsingin ruotsinkielisen Johanneksen seurakunnan tilaama tutkimus. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat varhaiskasvattajat päiväkodeissa Johanneksen seurakunnan alueella. Tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvattajien näkemyksiä katsomuskasvatuksen merkityksestä ja tutkia päiväkotien ja Johanneksen seurakunnan välisen yhteistyön tarpeita ja mahdollisuuksia katsomuskasvatuksessa. Katsomuskasvatus on opetushallituksen asettama tehtävä varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön pitkän aikavälin tavoitteena oli yhteistyön kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Vaikka ohjeistus ei sido seurakunnan omaa toimintaa, yhteistyö kunnan kanssa toteutuu sen normien mukaisesti. Menetelmäksi valittiin kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä ja kyselylomake tiedonkeruumenetelmänä. Kyselylomake koostui strukturoiduista kysymyksistä sekä muutamista avoimista kysymyksistä. Kyselyyn osallistui 17 vastaajaa, ja aineisto kerättiin vuodenvaihteessa 2020–2021. Teoreettisena viitekehyksenä on käytetty varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden, varhaiskasvatuslain, sekä opetushallituksen ja kirkkohallituksen ohjeistusta. Opinnäytetyössä käytettiin myös ajankohtaista kirjallisuutta ja tutkimuksia katsomuskasvatuksesta, moniam-matillisesta yhteistyöstä ja kirkon varhaiskasvatuksesta. Tulokset osoittivat tarvetta tiedolle ja ideoille katsomuskasvatuksen toteuttamiseksi päiväkodeissa. Yli puolet vastaajista koki aiheen erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi. Vastaajat olivat halukkaita kokeilemaan seurakunnan kanssa uusia yhteistyön muotoja. Niistä eniten kannatettiin tutustumista urkuihin ja urkumusiikkiin, kirkkorakennukseen ja seurakunnan muihin ja yleissivistäviä tilaisuuksia, joissa lapset voisivat tutustua Raamatun kertomuksiin ilman uskonnon harjoittamista. Enemmistö arvosti myös perinteisiä joulu- ja pääsiäisjumalanpalveluksia, ja yli kolmasosa oli kiinnostunut seurakunnan tuesta surun tai kriisin aikana. Tutkimuksen tulokset sisälsivät ehdotuksia, jotka on aiheellista ottaa huomioon seurakunnan ja varhaiskasvatuksen välisen yhteistyön suunnittelussa. Tulokset osoittivat, että katsomuskasvatuksen käsite opetushallituksen ohjeistuksen ja varhaiskasvatuslain mukaan on määriteltävä tarkemmin. Tiedotus ja tukimateriaalin tuottaminen ovat siten avainasemassa. Asiasanat: katsomuskasvatus, varhaiskasvatus, yhteistyö, Johannes församlin