Ikäihmisten toimijuus ja vuorovaikutteinen televisio

Tutkielma käsittelee ikäihmisten toimijuutta, kun he käyttävät vuorovaikutteista televisiopalvelua. Tarkastelun kohteena on sekä ikäihmisten että palveluntuottajan näkökulma. Tutkielman aineisto on kerätty haastattelemalla kahdeksaa vuorovaikutteista televisiopalvelua käyttänyttä ikäihmistä ja neljää vuorovaikutteisen televisiopalvelun tuotannossa mukana olevaa työntekijää. Tutkimusmenetelmäni on sisällönanalyysi. Haastatteluaineistoa on analysoitu sisältöä jaotellen ja temaattisia kokonaisuuksia rakentaen. Jotta toimijuudesta on saatu tarkempi kuva, käytössä on ollut myös semioottisesta sosiologiasta peräisin oleva ja Jyrki Jyrkämän kehittämä toimijuuden modaliteettianalyysi. Tutkielman teoriatausta rakentuu toimijuuden ja yhteiskunnallisen rakenteen välistä vuorovaikutusta problematisoivasta, sosiologisesti suuntautuneesta viitekehyksestä. Toimijuuden painottaminen on tuonut ikäihmisten omat haluamiset ja tuntemiset keskeisiksi tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa. Vuorovaikutteista televisiopalvelua käyttävät ikäihmiset ilmaisevat toimijuuttaan tekemällä valintoja sekä pohtimalla, mitä hyötyä palvelumuodosta heille itselleen on. Pieni toimijuus ilmenee strategioina, joilla puhuja voi asettaa vuorovaikutteisen televisiopalvelun sille kuuluvaan paikkaan omassa päiväjärjestyksessä. Ikäihmisten vuorovaikutteisen television käyttöön kuuluva sosiaalisuus ilmenee erityisesti nettiyhteisöllisyytenä, jossa auktoriteettien merkitys on pienentynyt ja yhteisten kokemusten merkitys kasvanut. Tutkielmassa kuvataan, miten palveluntuottajat luovat tilanteita ja rakenteita, jotka antavat ikäihmisten toimijuudelle mahdollisuuksia. Toisaalta vuorovaikutteista televisiopalvelua käyttävää ikäihmistä kohtaan esitetään myös odotuksia. Haluamisen ja tuntemisen modaliteetit ovat erityisiä, koska ne muodostavat uudenlaisen kytköksen mikro- ja mesotason välille. Vuorovaikutteista televisiopalvelua käytettäessä voi ikäihmisen toimijuus välittyä palveluntuottajien tietoisuuteen muutenkin kuin perinteisen vaikuttamisen, kuten valituskirjelmien, muodossa. Vuorovaikutteisen televisiopalvelun osallistumista mahdollistavien ominaisuuksien avulla voidaan palveluntuottajien ja palvelun käyttäjien välistä kohtaamisen kanavaa laajentaa. Palveluntuottajien tietoisuuteen voi välittyä ikäihmisen tunteita ja kokemuksia hänen omasta kotiympäristöstään uudella tavalla. Silloin ei ole niinkään kyse vaikuttamisesta kuin vaikuttumisesta