Tehostettu palveluasuminen psyykkisen ja sosiaalisen elämänlaadun näkökulmasta

TIIVISTELMÄ Karlsson, K. 2016. Tehostettu palveluasuminen psyykkisen ja sosiaalisen elämänlaadun näkökulmasta. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, gerontologian ja kansanterveyden pro gradu –tutkielma, 37 s. Tehostetussa palveluasumisessa asuu entistä enemmän ja entistä huonokuntoisempia asukkaita, mikä haastaa kehittämään tehostettua palveluasumista asukkaiden elämänlaadun edellytyksiä parhaiten tukevaksi. Vanhuspalvelulaki (980/2012) velvoittaa palveluasumisessa riittävään henkilökuntamitoitukseen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja osallistumisen mahdollistamiseen sekä turvallisen ja merkityksellisen elämän turvaamiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sitä, millaisena tehostettu palveluasuminen näyttäytyy asukkaiden psyykkisen ja sosiaalisen elämänlaadun ulottuvuuksien näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelulla ja analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistui samasta palveluasumisen yksiköstä neljä miestä ja kuusi naista (=10), jotka olivat iältään 60 – 94 -vuotiaita. Kaikilla heistä oli merkittäviä ongelmia toimintakyvyssä ja/tai terveydessä. Sisällönanalyysiin perustuvat tulokset osoittivat elämänlaadun psyykkisen ulottuvuuden sisältävän tyytyväisyyden hoitoon ja hoitoympäristöön. Elämänlaadun sosiaalinen ulottuvuus käsitti sosiaaliset suhteet omaisiin ja ystäviin sekä yhteisöllisyyden palveluasumisessa. Tehostettu palveluasuminen näyttäytyi aineistossa parhaimmillaan asukkaiden psyykkistä ja sosiaalista elämänlaatua tukevana tekijänä, tarjoamalla palveluita ja hoitoa, joihin oltiin tyytyväisiä, oman elämän hallinnan tunteen, mieluisia aktiviteetteja sekä viihtyisän ja turvallisen ympäristön. Lisäksi palveluasuminen mahdollisti yksityisyyden, mutta myös sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen. Asukkaiden hyvän psyykkisen ja sosiaalisen elämänlaadun kannalta uhkaaviksi tekijöiksi muodostuivat vähäiset henkilökuntaresurssit, laitosmaisuus, yhteisöllisyyden puute, yksinäisyys sekä ei mieluisat tai vähäiset aktiviteetit. Tässä työssä asukkaiden kokemuksia tehostetusta palveluasumisesta tarkasteltiin elämänlaadun psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kautta. Asukkaiden heikon terveyden ja rajoittuneen toimintakyvyn vuoksi heidän elämänsä on rajoittunut fyysisesti palvelutaloon. Näin syvennettiin ymmärrystä siitä, kuinka moninainen merkitys palveluasumisella asukkaan elämänlaadun kannalta on. Tiedostamalla elämänlaadun eri ulottuvuuksien merkityksiä asukkaille ja tunnistamalla elämänlaatua heikentävät tekijät tehostetussa palveluasumisessa voidaan palveluasumista kehittää entistä paremmin asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Hyväksi koettu elämänlaatu on jokaisen ihmisen oikeus ikään ja toimintakykyyn katsomatta.ABSTRACT Karlsson, K. 2016. Sheltered Housing with 24-hour Assistance from the Perspective of Mental and Social Quality of Life. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s Thesis in Gerontology and Public Health, 37 pp. A growing number of residents in increasingly poor health live in sheltered housing with 24-hour assistance. This poses a challenge to develop sheltered housing with 24-hour assistance in a way that best supports the conditions for a high quality of life among residents. The Act on Care Services for the Elderly (980/2012) serves as an obligation to organise adequate staff resources, to enable social interaction and participation and to guarantee a safe and meaningful life in sheltered housing. The aim of this study was to find out how sheltered housing with 24-hour assistance appears from the perspective of the mental and social aspects of residents’ quality of life. The research data was collected using focused interviews and analysed using theory-driven content analysis. Four men and six women (=10) aged 60–94 years from the same sheltered housing facility took part in the study. All of them had substantial problems in their ability to function and/or health. The results based on content analysis indicated that the mental aspect of quality of life is related to satisfaction with the service and care. The social aspect of quality of life comprised social relations with immediate family and friends and the communality of sheltered housing. In the data, sheltered housing with 24-hour assistance was seen, at best, as a factor that supports the residents’ quality of life by providing services and care that residents were satisfied with, in addition to a sense of being in control of one’s life, pleasant activities and a comfortable, safe environment. Moreover, sheltered housing enabled privacy, but also the maintenance of social relationships. Factors that posed a threat to the residents’ good quality of life were low staff resources, an institutional atmosphere, a lack of communality, loneliness and unpleasant or too few activities. This study examined residents’ experiences of sheltered housing with 24-hour assistance through the mental and social aspects of quality of life. This provided a more in-depth understanding of the manifold significance of sheltered housing in terms of a resident’s quality of life, because due to the residents’ poor health and limited ability to function, their life is physically restricted to the sheltered home. By becoming aware of the significance of the different aspects of quality of life to residents and by identifying factors that reduce quality of life in sheltered housing with 24-hour assistance, such housing can be developed to meet residents’ needs even better. Every person has the right to experience a good quality of life regardless of age or ability to function. Keywords: quality of life, sheltered housing with 24-hour assistance, residents’ opinion