Yläkoulun 8-luokkalaisten vanhempien ja terveystiedon aineenopettajien näkemykset

Pro gradu -tutkielmani käsitteli peruskoulun 8-luokan oppilaiden vanhempien ja terveystiedon aineenopettajien näkemyksiä terveystieto-oppiaineesta. Tutkimukseni tavoitteena oli tuottaa tietoa terveystieto-oppiaineen opettamisesta ja oppimisesta, terveystiedon tavoitteista sekä asenteista terveystieto-oppiainetta kohtaan. Tutkimukseni oli luonteeltaan laadullista. Tutkimusaineisto (n=16) kerättiin keväällä 2013 puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistui kymmenen yläkoulun 8-luokan oppilaiden vanhempaa ja kuusi terveystiedon opettajaa. Vanhemmat ja opettajat edustivat muutamaa Keski-Suomen alueella toimivaa yläkoulua. Opettajien ja vanhempien näkemykset terveystiedosta tiivistettiin seitsemään eri teemaan. Teemat olivat 1) luulotietoa ja erilaisia käsityksiä terveystiedosta, 2) tavoitteena oppia elämää varten, 3) opetusta säännöllisesti, monipuolisesti ja eri tarpeet huomioiden, 4) vastuu oppimisesta ja hyvän opettajan merkitys, 5) positiivinen ja arvostava asenne terveystietoa kohtaan, 6) terveys koulun ja kodin yhteistyönä ja 7) keskustelut terveydestä kotona. Sekä oppilaiden vanhemmat että opettajat pitivät oikean tiedon ja valmiuksien välittämistä tärkeänä terveystiedon opetuksessa. Heidän näkemyksensä oli, että tavoitteet voidaan saavut-taa ajankohtaisiin teemoihin paneutuvalla, moniulotteisella ja yhteistoiminnallisella opetuksella. Terveystietoa tuli vanhempien ja opettajien mielestä opettaa vähintään yksi vuosiviikkotunti jokaisella yläkoulun vuosiluokalla. Vanhemmat ja opettajat perustelivat näkemyksen sillä, että jatkuva ja tasainen opetus tukee lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä sekä terveystiedon kestävän tietoperustan muodostumista. Haasteltavien mukaan terveystiedon keskeinen tavoite oli muodostaa oppilaille monipuolinen käsitys terveysosaamisesta ja elämänhallintataidoista. Tärkeäksi koettiin esimerkiksi terveellisten elämäntapojen sisällyttäminen osaksi terveystiedon opetusta. Terveystiedon opettajilta odotettiin asiantuntijuutta, oppiaineen hallintaa ja hyviä sosiaalisia taitoja. Tutkimuksessani nousi esiin myös toiveet oppiainerajat ylittävästä yhteistyöstä koulun sisällä sekä kodin mukaan ottamisesta terveystiedon opetukseen esimerkiksi yhteisten pelisääntöjen luomisen ja osallistavien kotitehtävien kautta. Tutkimukseni mukaan terveystieto on oppiaineena lähellä oppilaiden arkea ja se on tärkeä osa lasten ja nuorten tervettä kasvua sekä näiden kehityksen tukemista. Koulussa annettavan terveystiedon opetuksen lisäksi kodilla on suuri rooli ja vastuu nuorten terveysosaamisessa.This master's thesis examines the perceptions of the parents and health education teachers of eight grade students on health education in school. The objective of the study is to provide information on the teaching and learning strategies of health education as well as on perceptions on health education as a curriculum subject. The study employs qualitative methods in order to answer these questions. The data (n = 16), compiled from ten eighth grader parents and six health education teachers in early 2013, have been gathered by semistructured interviews (SSI) and examined through content analysis. All of the interviewees reside or work in Central Finland. The perceptions of both the students and the teachers of health education can be categorized in seven specific themes. These themes are as follows: 1) the differing perceptions on health education, 2) the objective to acquire life skills, 3) comprehensive and regular teaching, 4) role of the students and duties of the teachers, 5) positive attitudes on health education, 6) home-school cooperation with regard to health, and 7) the presence of discussion on health at home Effective transmission of proper knowledge is the main objective of health education. This objective may most efficiently be achieved through a multidimensional and cooperative method of teaching. Health education should, according to both parents and teachers, be taught at least one hour per week throughout the secondary school. Continual teaching of health education is crucial for the growth and development of early teens. The objective of health education should, according to the interviewees, be the improvement of the life skills of the students. In order to do this, it is necessary to include instructions for a healthy lifestyle into the curriculum of health education. Teachers of health education are supposed to possess expertise on the subject, subject management, and good social skills. This study also confirms that both parents and teachers aspire to include health education to the general curriculum in a broader sense and to strengthen the cooperation between school and parents. It is evident that health education is important for the growth and development of the students in early teenage years. Besides being taught in school, the importance of the home environment and family support is obvious when educating students on health issues. The cooperation between home and school should increasingly be emphasized in the future