Suomen kieli korkeimman opetuksen kielenä

Suomalainen yhteiskunta kansainvälistyy nopeasti ja yliopistokin on jo monikielinen ja -kulttuurinen työ- ja opis-keluympäristö. Yliopistojen rahoitus painottuu yhä enemmän kansainvälisyydestä palkitsemiseen, koska menestys-tä mitataan kansainvälisillä mittareilla. Samalla englanti on yleistynyt opetuskäytössä. Suomen kieli ei ole kansain-välisyyden vasta-argumentti, vaikka sellaisena se välillä esitetään. Tutkimuksessani keskityn siis selvittämään suomen kielen asemaa korkeimman opetuksen kielenä tutkimalla asenteita ja arvoja, joita opintoasiainpäälliköiden haastatteluista, opiskelijoilla teetetystä kyselystä ja yliopiston strategisista dokumenteista voidaan nähdä suomen kieltä kohtaan. Tutkimuksen tavoitteena on saada vastaus seuraaviin kysymyksiin: 1. Millainen on suomen kielen asema yliopiston opetuskielenä? 2. Millainen on suomen kielen käytön nykytilanne yliopiston opetuksessa? 3. Millaisia arvoja ja asenteita yliopiston henkilökunnalla ja opiskelijoilla on suomen kieltä kohtaan? Tutkimukseni kuuluu sosiolingvistiikan tutkimuskenttään ja hyödynnän myös asennetutkimusta teoriapohjanani. Suomalaisessa sosiolingvistiikassa on aikaisemmin tutkittu lähinnä murteita ja ihmisten asennoitumista murteen puhujiin. Tutkimukseni on myös vahvasti kielipolitiikan, eli kielensuunnittelun ja varsinkin kielen aseman suunnit-telun tutkimusta. Kielensuunnittelua tehdään yliopistolla varsinkin strategisissa teksteissä, joilla pyritään ohjaa-maan henkilöstöä opetuskielivalinnoissa. Kirjallisiksi dokumenteiksi olen valinnut Jyväskylän yliopiston kielipo-liittisen ohjelman, ja kielipolitiikan toimenpideohjelman, Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön, Jyväskylän yli-opiston strategian ja sen toimenpideohjelman vuosille 2013–2014. Lisäksi tarkastelen kolmen tiedekunnan opetus-suunnitelmia. Olen haastatellut kolmen tiedekunnan opintoasiainpäälliköitä ja teettänyt kyselyn valittujen tiedekun-tien opiskelijoilla. Analyysimenetelmänä käytän aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka avulla sekä erittelen että analysoin aineistossa esiintyviä asenteita. Tutkimuksessani on selvinnyt, että suomen kieltä arvostetaan edelleen, koska se nähdään ymmärryksen kielenä ja se puolustaa paikkaansa arvokkaana osana yliopiston perustaa, kulmakivenä. Monella tieteenalalla englantia kui-tenkin tarvitaan enemmän ja suomen koetaan olevan jopa out of date kun puhutaan termistön kehityksestä ja tieteen kielestä. Suomen kielen käyttö opetuskielenä on vähentynyt koska sekä vieraskielisten opettajien että opiskelijoi-den kanssa pitää toimia englanniksi ja muun muassa opetusmateriaali on yhä useammin englanninkielistä, eikä termistöä kaikilla aloilla edes suomenneta. Toisaalta suomi nähdään kansainvälisyyden vastakohtana, toisaalta äidinkielellä on mahdollisuus hahmottaa laajoja kokonaisuuksia, joten suomen kieli nähdään myös syvemmän ym-märryksen kielenä. Tutkimukseni perusteella voidaan havaita että opetushenkilöstön ja opiskelijoiden motivaatio ja arvostus suomen kieltä kohtaan heikkenee kansainvälistymisen myötä. Tutkimukseni on merkittävä myös muiden korkeakoulujen kielen aseman suunnittelun kannalta, sillä tulevaisuudessa on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota suomen kielen asemaan ja korkeakoulujen tulee suunnitelmallisesti kehittää aidosti monikielistä toimintaympäris-töä, jossa myös suomen kieltä arvostetaan osana monikielisyyttä.Finnish society and universities are going through change towards internationalization. Universities funding is partially based upon the amount of their international publications and study programs. This usually means increase of teaching in English. Finnish language isn’t opposite to internationalization even though sometimes they are viewed as such. This study examines the status of Finnish language as language of higher education by studying attitudes and values that students, Heads of Academic affairs and university has towards Finnish language. Main questions of this study were: What is the status of Finnish language as language of higher education? 2. What is the current situation of Finnish language as the language of education in university? 3. What kind of values and atti-tudes faculty and students of university have towards Finnish language? My theoretical background is based on sociolinguistics and studies of attitudes. Finnish sociolinguistic research has mainly examined dialects, variation and attitudes towards speakers of dialects. I’m also using language policy (in this study language planning) and further more language status planning as a theoretical background. University is using language planning for example in strategic documents to guide faculty with their decisions about language of education. Material of this Thesis consists strategic documents of University of Jyväskylä (for example language policy and University’s strategy), interviews of Heads of Academic Affairs and student questionnaire. As analysis method I have used content analysis especially grounded theory. My findings are: Finnish language is still valued because it’s considered to be language of higher understanding for native speakers and because university is traditionally Finnish. In many programmes terminology is in English and Finnish language is considered to be out of date. The use of Finnish language is decreasing because there are more international teachers and students who require the use of English and teaching materials are more often in English. In some fields of sciense material isn’t translated in Finnish anymore. I also noticed that the motivation and appre-ciation that students and teachers have towards Finnish decreases when internalization is more frequent. In the future it is important to draw special attention to language planning of higher education and especially in use of Finnish language as a part of multilingual society