Tärkkelys ja tärkkelysteollisuus

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin neljää eniten teollisesti valmistettavaa tärkkelystä (kasveista maissi, kassava, vehnä ja peruna) sekä tärkkelyksien valmistamiseen käytettäviä teknologioita, tuotantomääriä, käyttöä ja maailman markkinoita. Lisäksi tutkielmassa tutustuttiin tärkkelyksen kemialliseen ja fysikaaliseen rakenteeseen sekä ominaisuuksiin. Tärkkelyksen fysikaaliseen rakenteeseen liittyen selviteltiin yksityiskohtaisesti tärkkelyksen synteesi, tärkkelysjyväsen koko ja muoto sekä rakenne. Tutkielmassa esiteltiin tärkkelyksen yleisimmät valmistusteknologiat. Tällöin läpikäytiin maissitärkkelyksen valmistuksen liuotukseen ja märkäjauhatukseen liittyvät menetelmät, vehnätärkkelyksen valmistuksen kolme märkäerotusprosessia (perinteinen prosessi sekä hydrosykloni- ja korkeapaine-erotteluprosessi) sekä peruna- ja kassavatärkkelyksen prosessien perusperiaatteet. Tärkkelyksen muokkaus tehdään geneettisesti, entsymaattisesti, kemiallisesti ja fysikaalisesti, jotta tärkkelykselle saadaan haluttuja ominaisuuksia. Kyseisten ominaisuuksien aikaansaamiseksi voidaan käyttää yhtä tai useampaa menetelmää. Tässä tutkielmassa ei käsitelty geneettisesti muunneltuja tärkkelyksiä, mutta esiteltiin muut perusmenetelmät. Tutkielman perusteella voitiin sanoa, että tärkkelys on erittäin monipuolinen uusiutuva raaka-aine, jota on mahdollista käyttää hyvin monenlaisissa sovelluksissa sellaisenaan, muokattuna tai muiden jatkojalosteiden raaka-aineena