Fyysinen aktiivisuus, ruutuaika sekä tuki- ja liikuntaelimistön kipuoireet 7.- ja 8. luokkalaisilla

Emmi Nissinen (2015). Fyysinen aktiivisuus, ruutuaika sekä tuki- ja liikuntaelimistön kipuoi-reet 7. ja 8. luokkalaisilla. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntalääketieteen pro gradu-tutkielma, 77 s., 3 liitettä. Fyysisen aktiivisuuden vähentyminen ja vastaavasti inaktiivisten elämäntapojen lisääntyminen ovat nykyajan huolenaiheita niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin kohdalla. Lapsista ja nuorista vain noin viidesosa liikkuu suositusten mukaisesti vähintään tunnin joka päivä. Sen sijaan ruutuaikaa kerääntyy runsaasti. Liian vähäisellä liikunnalla sekä liiallisella ruutuajalla on useita terveydelle haitallisia vaikutuksia ja etenkin tuki-ja liikuntaelimistön oireet ovat yleistyneet lasten ja nuorten keskuudessa. Työn tarkoituksena on selvittää, ovatko fyysinen aktiivisuus sekä ruutuaika yhteydessä 7. ja 8.luokkalaisten niska-hartia- ja alaselkäkipuihin. Työssä myös selvitetään, muuttuvatko liikunta- ja ruutuaikatottumukset sekä niska-hartia- ja alaselkäkivut vuoden seurannan aikana. Tutkimusaineistona oli Liikkuva koulu-hankkeen aikana, keväällä 2013 ja 2014, kyselylo-makkeilla kerätty aineisto. Kyseessä oli toistomittausasetelma. Tutkittavat olivat 7. ja 8. luok-kalaisia tyttöjä ja poikia (n=409). Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla ja χ²-testillä, Spearmanin korrelaatiokertoimella ja logistisella regressiolla. Muuttujien vuoden aikaista muutosta testattiin yhden otoksen t-testillä (One-Sample t-test) sekä parittaisten otosten t-testillä (Paired Samples t-test). Muutoksen suuruutta ja suuntaa testattiin toisto-mittausten varianssianalyysillä. Oppilaiden niska-hartiakipuihin olivat yhteydessä runsas viikoittainen ruutuaika, tietokone- ja konsolipelien pelaaminen, sosiaalisen median käyttö, naissukupuoli, vähäinen ripeä liikunta sekä organisoituun liikuntaan osallistuminen. Vastaavasti alaselkäkipuihin vaikuttivat runsas viikoittainen ruutuaika ja sosiaalisen median käyttö, organisoituun liikuntaan osallistuminen ja vähäinen ripeän liikunnan harrastaminen. Oppilaiden välituntiaktiivisuus, organisoituun liikuntaan osallistuminen, tietokone- ja konsolipelien pelaaminen sekä elektronisen aineiston lukeminen vähentyivät vuoden seurannan aikana. Poikien osalta myös niska-hartiakivut vä-hentyivät. Sen sijaan kotitehtävien tekeminen elektronisilla laitteilla ja etenkin sosiaalisen median käyttö lisääntyivät. Tulosten mukaan liian vähäinen tai runsas liikunnan harrastaminen ja liiallinen ruutuaika ovat yhteydessä niska-hartia- ja alaselkäkipuihin, joten liikuntaa tulisi lisätä maltillisesti sekä ruu-tuaikaa tulisi vähentää sekä kouluissa että kotona. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää älypuhe-limien ja tablettien runsaaseen käyttöön ja niiden nopeaan lisääntymiseen.Emmi Nissinen (2015). Physical activity, screen time and musculoskeletal complaint among seventh and eighth graders. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, (Sport and Exercise Medicine), Master`s thesis, 77 pp., 3 appendices. Physical activity has decreased and respectively sedentary behavior has been increasing in recent years among children, adolescents and adults. Only a fifth of children and adolescents exercises at least one to two hours a day according to Finnish recommendations. Instead chil-dren and adolescent have plenty of screen time. Physical inactivity and excessive screen time have numerous harmful effects on health and especially musculoskeletal symptoms are com-mon in children and adolescents. The purpose of this study was to investigate significant as-sociations between seventh and eighth graders’ physical activity, screen time and neck and low back pain. The aim was also to investigate changes in adolescents’ physical activity and screen time habits and neck and low back pain during one year follow-up. This study was a part of the Finnish Schools on the Move -program. The data was collected with the questionnaire in the spring of 2013 and 2014. The subjects were 7. and -8. graders (n=409). The associations between variables were analyzed using cross tabulation, Chi-square tests (χ²-test), Spearman correlation coefficients and logistic regression. Changes which oc-curred in variables during one year follow-up were analyzed using One-Sample t-test, Paired Samples t-test and Repeated measures analysis of variance (rANOVA). Adolescents’ neck pain was associated with female gender, excessive screen time, computer- or videogames and social media use, low physical activity and participation in organized sports. Furthermore low back pain was associated with adolescents’ excessive screen time, social media use, participation in organized sports and low physical activity. Adolescent`s physical activity at recess, participation in organized sports, playing computer- or videogames and reading electronic documents, as well as boys neck pain reduced during one year follow-up. Additionally doing homework with electronic devices and using social media increased during one year. According to the results, too low or excessive physical activity and excessive screen time are associated with adolescents neck and low back pain, thus physical activity should be increased moderately, as well as screen time should be reduced both in school and at home. It is particularly important to pay attention to the intensive use of smartphones and tablets