Ohjaus, opetus ja tutkintojen rakenne ammattikorkeakouluopintoja hidastavina ja nopeuttavina tekijöinä

Suomalaisen koulutuspolitiikan yhtenä keskeisimmistä haasteista on ollut korkeakouluopintojen hidas eteneminen. Aiempien tutkimusten mukaan jopa yli kolmannes korkeakouluopiskelijoista etenee omia tavoitteitaan hitaammin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten ammattikorkeakouluopiskelijat kokevat tutkintojen rakenteeseen sekä korkeakouluinsituutioon (opetus ja ohjaus) liittyvien tekijöiden vaikuttavan heidän opintojensa etenemiseen. Tarkoituksena oli saada konkreettisia kehitysehdotuksia korkeakouluopintojen kehittämiseksi opiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona toimi Turun ammattikorkeakoulussa syksyllä 2012 toteutettu sähköinen kysely, johon vastasi määräaikaan mennessä 3125 opiskelijaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin opiskelijoiden vastauksia kahteen avokysymykseen. Avokysymyksiä analysoitiin teemoittelun avulla ja luotiin 16 teemaa opintoja hidastavista ja 15 teemaa opintoja nopeuttavista tekijöistä. Teoreettisena viitekehyksenä toimi Vesikansan ja muiden (1998) malli opintojen etenemiseen vaikuttavista sisäisistä (opiskelijasta itsestä) ja ulkoisista (yhteiskunnasta ja korkeakoulusta) johtuvista tekijöistä. Tulokset osoittivat, että opiskelijat kokivat tutkintojen rakenteeseen liittyvinä opintoja hidastavina tekijöinä erityisesti opintojaksotarjontaan (n = 714), läsnäolopakkoon ja joustavuuteen (n = 242) sekä lukujärjestysten epätasapainoon ja päällekkäisyyteen (n = 191) liittyvät asiat. Opintoja nopeuttavina tutkintojen rakenteeseen liittyvinä tekijöinä koettiin erityisesti opintojen ja opettajien joustavuus (n = 509), aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen (ns. AHOT) (n = 377) sekä opintojaksotarjonta (n = 248). Korkeakouluinstituutioon liittyvät opintoja hidastavat tekijät olivat erityisesti tiedotus opintojaksoista (n = 163), opetuksen laatu ja opettajien ammattitaito (n = 148) ja opintojen sisältö (n = 136). Opintoja nopeuttavana korkeakouluinsituutioon liittyvinä tekijöinä koettiin erityisesti opintojen ohjaus ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (n = 150) sekä opetuksen laatu ja opettajien ammattitaito (n = 146). Tämän tutkimuksen mukaan korkeakoulun on mahdollista edistää opiskelijoiden opintoja tarjoamalla opiskelijoille joustavia opintopolkuja tutkinnon suorittamiseen sekä panostamalla opinto-ohjaukseen ja opetuksen laatuun. Opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet tulisi huomioida entistä paremmin korkeakoulutuksessa. Joustavuuden lisääminen olisi mahdollista kehittämällä vaihtoehtoisia suoritustapoja kursseille sekä hyödyntämällä esimerkiksi verkko- ja etäopiskelun mahdollisuuksia