Kuudesluokkalaisten lasten ja heidän vanhempiensa ajatuksia ja kokemuksia arkielämän taitojen opettamisesta ja oppimisesta

Tutkimuksemme ensimmäisessä osassa selvitimme vanhempien ajatuksia vanhemmuuden roolikartasta. Tutkimuksemme toisessa osassa tutkimme vanhempien sekä heidän lastensa kokemuksia arkielämäntaitojen opettamisesta ja oppimisesta. Tarkoituksenamme oli myös selvittää, olivatko heidän ajatuksensa arkielämän taitoihin liittyen yhteneväiset. Keräsimme tutkimusaineistomme kyselylomakkeilla, jotka koostuivat avoimista kysymyksistä. Tutkimuksemme ensimmäisen osan kyselyn teetimme helmi-maaliskuussa 2013 erään Jyväskylän koulun 1.-, 3.- ja 5.-luokkalaisten lasten vanhemmille (n=60). Tutkimuksemme toisen osan kyselyn toteutimme loka-marraskuussa 2014 kahden Jyväskylän koulun 6.-luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen (n=40 vanhempi-lapsi-paria). Vanhemmille ja lapsille oli omat kyselylomakkeensa. Tutkimusaineiston analyysissa käytimme apuna teorialähtöistä, aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksemme ensimmäisen osan keskeisimmäksi tutkimustulokseksi osoittautui elämän opettajan roolin vähäinen esiintyminen vanhempien vastauksissa. Tutkimuksemme toinen osa kuitenkin paljasti, että vanhemmat opettavat lapsilleen arkielämän taitoja. Käytännön taitoja opetetaan sosiaalisia taitoja enemmän. Lapset kokivat oppineensa vanhemmiltaan molempia. Niin vanhemmat kuin lapset näkivät lasten tarvitsevan enemmän apua käytännön kuin sosiaalisissa taidoissa. Hieman enemmän yhtäläisyyksiä vanhempi-lapsiparien vastauksissa löytyi sosiaalisiin kuin käytännön taitoihin liittyen. Haasteita arkielämän taitojen opettamisessa vanhemmat olivat kohdanneet enemmän käytännön taitojen kohdalla. Arkielämän taitoja opetettiin lapsen kanssa keskustellen, erilaisia näkökulmia esiin tuoden, kysellen, neuvoen ja ohjaten. Lapsista haluttiin kasvattaa vastuuntuntoisia ja tulevaisuudessa pärjääviä, itseensä luottavia, toisten kanssa toimeen tulevia, omat oikeutensa ja velvollisuutensa tuntevia yksilöitä. Tutkimuksemme osoitti vanhempien olevan kiinnostuneita lastensa kasvatuksesta ja edistävän heidän kasvuaan kohti itsenäistymistä ikätason mukaisesti. Käytännön taidot korostuivat sosiaalisia taitoja enemmän, mikä voi tarkoittaa sosiaalisten taitojen opettamisen siirtymistä enemmän opettajien vastuulle