Bilingual and multilingual children learning English : children's views

Kaksi- ja monikielisyyttä on tutkittu paljon esimerkiksi lasten kielen kehityksen ja kognitiivisen kehityksen näkökulmasta. Lasten käsityksiä omasta kaksikielisyydestään tai sen vaikutuksista ei ole juurikaan tehty tutkimuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin yhdentoista kaksi- ja monikielisen lapsen näkemyksiä kaksikielisyydestä ja kielen opiskelusta. Kyseessä oli haastattelututkimus, jossa haastateltiin kuutta tyttöä ja viittä poikaa, jotka olivat neljäs-, viides- ja kuudesluokkalaisia. Lapset kävivät ruotsinkielistä luokkaa suomenkielisessä koulussa ja he tulivat joko kaksi- tai monikielisistä kodeista tai heillä oli kielikylpytausta. Lapset olivat opiskelleet englantia yli vuoden verran tai parin kuukauden ajan tutkimushaastatteluita tehtäessä. Lapset määrittelivät kaksikielisyyden ja kertoivat kokivatko itse olevansa kaksikielisiä. Kaksi- tai monikielisistä kodeista tulevat lapset olivat varmoja kaksi- tai monikielisyydestään, sen sijaan kielikylpylapsista kolme oli hieman epävarmoja omasta kielellisestä identiteetistään. Tämä koski lapsia, joiden kodeissa ei lainkaan puhuttu ruotsia. Tämä saattoi johtua hyvin perinteisestä näkemyksestä, jossa kaksikielisenä pidetään oppijaa, joka oppii varhaislapsuudessa kielet yhtäaikaisesti kodissaan vanhemmiltaan. Lapsen kokivat, että omasta kaksikielisyydestä ja kieltenosaamisesta yleensäkin on hyötyä. He kertoivat, että osatessaan kieliä he voivat kommunikoida muiden ihmisten kanssa ja pystyvät auttamaan muita ihmisiä. Heidän mielestään kaksikielisyys auttoi myös oppimaan muita, erityisesti ruotsin kaltaisia kieliä. Lisäksi kieltenosaaminen hyödytti tulevaisuuden opiskelu- ja työelämässä. He pitivät englannin opiskelusta ja halusivat opiskella tulevaisuudessa lisää kieliä. Lapset käyttivät ruotsia oppimisstrategiana englantia opiskellessaan. Kun lapset eivät ymmärtäneet jotain englannin kielen sanaa, he miettivät mitä sana voisi olla ruotsiksi ja hyvin usein oivalsivat sanan englanniksikin. Yksi lapsista vertaili myös englannin ja ruotsin kielen rakenteellisia asioita, artikkeleita ja prepositioita ja huomasi niissä yhtäläisyyksiä. Kahden kielen osaaminen tuntui vaikuttavan suotuisasti lasten näkemyksiin kieltenoppimisesta. Myös kiinnostus eri kulttuureihin ja erilaisuuden hyväksyminen tuntui liittyvän vahvasti kaksikielisyyteen. Kaksikielisten lasten kielitietoisuus nousi aineistossa vahvasti esille ja tämä voisikin olla seuraava kiinnostava tutkimuskohde. Tulevaisuudessa voisi tutkia kaksikielisten lasten rinnalla myös yksikielisiä lapsia ja vertailla eroavatko lasten käsitykset keskenään kielten opiskelusta