Sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoisjärjestöjen asema, toimintaedellytykset ja tulevaisuus Seinäjoella

Paula Paloniemi (2015). ”Ne järjestöt pärjää, jotka on muutoksessa mukana” Sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoisjärjestöjen asema, toimintaedellytykset ja tulevaisuus Seinäjoella. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän Yliopisto, terveyskasvatuksen pro gradu-tutkielma, 44 s.,4 liitettä. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoisjärjestöissä toimivien näkemyksiä edustamiensa järjestöjen asemasta, toimintaedellytyksistä ja tulevaisuudesta Seinäjoella. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla keväällä 2013. Tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää Seinäjoen kaupungin alueella eri tehtävissä työskentelevää järjestötahon toimijaa. Tutkimukseen valittujen järjestöjen toiminta oli aktiivista ja järjestöt edustivat monipuolisesti sosiaali- ja terveysalan järjestökenttää. Lisäksi vapaaehtoistyö oli osa kaikkien valittujen järjestöjen toimintaa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Järjestöjen tehtäväkenttä nähtiin laajana ja järjestöjen tekemälle työlle nähtiin olevan yhteiskunnassa selkeä tarve. Vapaaehtoisjärjestöjen arvostuksen koettiin parantuneen vuosien myötä. Järjestötoimijoiden näkemyksen mukaan apua ja tukea saaneet ihmiset arvostivat eniten järjestöjen työtä, mutta julkiselta sektorilta toivottiin enemmän arvostusta. Seinäjoen kaupunki oli vähentänyt toiminta-avustuksia ja lisää taloudellista tukea tarvittiin.Vapaaehtoiset henkilöt nähtiin järjestötyön edellytyksenä ja heillä oli monenlaista osaamista.Järjestötoimijat kokivat, että vapaaehtoisista oli kuitenkin pulaa eikä vapaaehtoistyöhön enää sitouduttu samalla tavoin kuin ennen. Vapaaehtoisjärjestöt tekivät laajaa yhteistyötä niin muiden järjestöjen kuin julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Yhteistyön muiden tahojen kanssa koettiin esimerkiksi parantavan toiminnan laatua ja säästävän resursseja. Haasteista huolimatta vapaaehtoisjärjestöjen aseman uskottiin säilyvän tulevaisuudessa. Haastateltavat näkivät, että järjestöjen toimintatapoja pitäisi kuitenkin muuttaa ja järjestöjen näkyvyyttä lisätä. Lisäksi vapaaehtoisia tulisi palkita tekemästään työstä motivaation säilyttämiseksi. Tulosten pohjalta voidaan päätellä, että järjestöt edistävät ihmisten hyvinvointia monin eritavoin. Palveluita tuottavilla sosiaali- ja terveysalan vapaaehtoisjärjestöillä on hyvä asema Seinäjoella, mutta perinteisen kansalaisjärjestötoiminnan asemassa on parannettavaa. Järjestöjen ja kuntien välisen sekä järjestöjen keskinäisen yhteistyön kehittäminen on järjestöjen toimintaedellytysten kannalta hyvin tärkeää. Yhteistyö on välttämätöntä tulevaisuuden haasteista selviämiseksi. Järjestöjen keskinäisen yhteistyön kehittämisen kautta on mahdollista saavuttaa lisää näkyvyyttä, arvostusta ja vaikuttamismahdollisuuksia yhteiskunnassa. Järjestöissä ollaan tietoisia siitä, että toimintatapoja tulee muuttaa toiminnan turvaamiseksi tulevaisuudessa ja heillä on motivaatiota ja tietoa järjestötyön kehittämiseen. Lisäksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää käytännön järjestötoiminnassa erityisesti vapaaehtoisten rekrytoimiseen ja tukemiseen liittyen sekä järjestöjen keskinäisessä tai sektorirajat ylittävässä yhteistyössä. Lisäksi tutkimus antaa järjestötoimijoille tietoa tulevaisuuden haasteiden ratkomisesta.Paula Paloniemi (2015). 'The organizations that live with change will survive'. The position,operational conditions and future prospects of voluntary organizations in the field of social welfare and health care. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä. Master's thesis in Health Education. 44 p., 4 attachments. The present study aims at charting the views of persons active in voluntary organizations in the field of social welfare and health care concerning the position, operational conditions and future prospects in Seinäjoki of the organizations they represent. The data was gathered by thematic interviews in the spring of 2013. Nine persons acting in various roles in voluntary organizations in the town of Seinäjoki were interviewed for the study. The organizations selected for the study operated actively and represented diversely nonprofit organizations in the field of social welfare and health care. Voluntary work formed a part of the activities of all of the organizations concerned. Content analysis was performed on the data. According to the interviewees, the organizations had a wide field of activities and there was an obvious social need for their work. The respect of voluntary organizations was perceived to have risen with time. Organizational actors saw that the work of the organizations was regarded most highly by the persons receiving help and support while more appreciation from the public sector was hoped for. Volunteers bringing in a variety of skills were seen to be essential for the activities of the organizations. It was felt, however, that there was a shortage of volunteers and commitment to voluntary work was not as firm as before. Voluntary organizations collaborated widely with other organizations in both the public and the private sector, which was seen as raising the quality of the activity and saving resources. In spite of the challenges, the voluntary organizations were seen to have a permanent role. However,their mode of work ought to be changed and their visibility increased. Moreover, volunteers should be rewarded for their work in order to help them stay motivated. The results of the present study lead to the conclusion that voluntary organizations further people's well-being in many ways. Voluntary organizations producing services are well placed in Seinäjoki while the position of traditional voluntary organizations could be improved. Developing the collaboration between voluntary organizations and municipalities and between the voluntary organizations themselves is very important for improving their operational conditions. Without collaboration, they cannot cope with future challenges. By developing their mutual collaboration, the organizations can gain more visibility, acquire esteem and increase their chances of social impact. The organizations are well aware that modes of work should be changed in order to safeguard their future. They also have the motivation and knowledge to develop their activities. Also concrete action is needed. For the purposes of the daily acticivities of voluntary organizations, the results of the study can be utilized especially in the recruitment and support of volunteers and in the cross-sector and mutual collaboration of various organizations. Furthermore, the study can help organizational actors to meet future challenges