Liikunnanopettajaksi opiskelevien temperamenttipiirteet

TIIVISTELMÄ Janne Niemiaho. 2015. Liikunnanopettajiksi opiskelevien temperamenttipiirteet. Liikuntakasvatuksen laitos. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma. 57 s, 2 liitettä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää liikunnanopettajaksi opiskelevien temperamenttipiirteitä ja niiden voimakkuutta. Lisäksi tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää, eroavatko mies- ja naisopiskelijoiden temperamenttipiirteet toisistaan ja onko opintojen suoritusvaiheella merkitystä temperamenttipiirteiden ilmenemiseen ja voimakkuuteen. Jokainen tutkimukseen osallistuja sai halutessaan omista vastauksista muodostuneen henkilökohtaisen temperamenttiprofiilin. Tutkimukseen osallistuivat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikuntapedagogiikkaa pääaineena opiskelevat opiskelijat. Tutkimukseen osallistui 141 opiskelijaa, joista 80 (57%) oli naisia ja 61 (43%) miehiä. Vastaajat koostuivat 1. – 6. vuosikurssin opiskelijoista. Temperamentin tarkastelussa käytettiin Rothbarin (1981) temperamenttiteoriaa, jossa temperamentti koostuu kolmestatoista temperamenttipiirteestä. Tutkimuksessa temperamenttipiirteitä tarkasteltiin temperamentin itsearviointiin tarkoitetulla suomenkielisellä Adult Temperament Questionnaire short form – mittarilla (ATQ) (Derryberry & Rothbart 1988) (Liite 1). Mittarissa temperamenttipiirteet saivat arvoja 1-7. Mittarin luotettavuutta tarkasteltiin Cronbachin alfakertoimilla, jotka vaihtelivat tässä tutkimuksessa 0,50–0,84 välillä. Tuloksia tarkasteltiin keskiarvojen ja – hajontojen avulla, riippumattomien otosten t-testillä ja Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimilla. Liikunnanopettajiksi opiskelevien temperamenttipiirteistä korkeimpia arvoja saivat sosiaalisuus (5,64) ja myönteisten tunteiden kokeminen (5,44). Temperamenttipiirteiden yläluokista voimakkain oli ulospäinsuuntautuneisuus (5,03). Pienimmät arvot ilmenivät temperamenttipiirteistä pelkäämisessä (3,39) ja epämukavuuden tunteessa (3,48) sekä temperamenttipiirteiden yläluokassa negatiivinen affektiivisuus (3,63). Tuloksissa havaittiin selviä yksilöllisiä eroja. Sukupuolten välillä merkitseviä eroja temperamenttipiirteissä löytyi seuraavasti: miehet saivat korkeampia arvoja tunteiden hallinnassa ja viehtymyksessä voimakkaisiin ärsykkeisiin, kun taas naiset saivat korkeampia arvoja pelkäämisessä, turhautumisessa, surullisuudessa ja toiminnan hallinnassa. Temperamenttipiirteiden yläluokista negatiivisessa affektiivisuudessa naiset saivat merkitsevästi korkeampia arvoja kuin miehet. Opintojen suoritusvaiheella oli merkitsevä yhteys vain yhteen temperamenttipiirteeseen, toiminnan hallintaan, siten että nuoremmilla opiskelijoilla toiminnan hallinta oli korkeampaa kuin vanhemmilla opiskelijoilla. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusta opettajaksi opiskelevien sosiaalisuudesta ja ulospäinsuuntautuneisuudesta. Tulevaisuudessa olisi tärkeää varmistaa, että opettajakoulutus valmistaisi tulevia opettajia kohtaamaan erilaisia temperamentteja koulumaailmassa. Avainsanat: temperamentti, liikunnanopettaja, opettajaopiskelija,ABSTRACT Janne Niemiaho. 2015. Temperament traits of students of physical education teachers. The Department of Sport Sciences, Sport Pedagogy. University of Jyväskylä, Master’s Thesis, 57 p., 2 Appendixes. The aim of this study was to examine the appearance and magnitude of temperament traits of students of physical education. Furthermore, the aim was to research whether the temperament traits of female and male physical education students differ from one another. Also, whether the phase of the studies has any significance in appearance and magnitude of temperament traits. All the participants were given their own individual temperament profile, if they wanted. The sample of this research consisted of the students who are studying physical education pedagogy as their major in The Department of Sport Sciences at University of Jyväskylä. The study consisted of 141 students of which 80 (57%) were female and 61 (43%) were male. The respondents consisted of students from classes 1st to 6th. Rothbar’s (1981) temperament theory, which consists of thirteen temperament traits, was used to examine temperament. This research examined temperament traits with a Finnish Adult Questionnaire short form-meter (ATQ) (Derryberry & Rothbart 1988) (Appendix 1) which is intended for self-evaluation. In the meter, temperament traits got valued from 1 to 7. The reliability of the meter was examined with Cronbach’s alphas, which varied between 0.50-0.84. The results were analyzed with means and standard deviation, independent samples T-test and Pearson’s product-moment correlation coefficient. Sociability (5.64) and Positive affect (5.44) as temperament traits got valued the most within the students of physical education teachers. Extraversion/Surgency (5.03) was the strongest of the upper class temperament traits. The lowest values of the temperament traits appeared in Fear (3.39) and Discomfort (3.48), and in the upper class of temperament traits there was Negative affect (3.63). There appeared significant individual differences in the results. Between genders there appeared significant differences of temperament traits in the following way: male participants got higher values in Inhibitory control and High intensity pleasure. Whereas female participants got higher values in Fear, Frustration, Sadness and Activation control. Of the upper class temperament traits, female participants got significantly higher values than male participants in Negative affect. The phase of the studies had a significant correlation to only one temperament trait, which was Activation control. In the way that with younger students, Activation control was higher than with older students. The results of this study support an earlier research about teacher students' Sociability and Extraversion. In the future it would be important to ensure that teacher education will prepare future teachers to encounter different temperaments. Key words: temperament, physical education teacher, teacher studen