Tytön, pojan vai kenen tahansa nimi? : harvinaisten etunimien sukupuolen kokeminen

Tutkielmani käsittelee sukupuolineutraaleja nimiä, eli nimiä, joita voidaan antaa sukupuolesta riippumatta. Kiin-nostukseni kohteena on erityisesti se, luokitteleeko kuulija joka tapauksessa tällaisetkin nimet tietylle sukupuolelle kuuluviksi, vai voidaanko sukupuolineutraalit nimet todella kokea neutraaleiksi. Tutkin myös iän vaikutusta kokemukseen. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Koetaanko niin sanotut sukupuolineutraalit nimet oikeasti kaikille sukupuolille sopiviksi? Herättävätkö nämäkin nimet selvän mielikuvan siitä, onko kyseessä tytön vai pojan nimi? 2) Miksi herättävät tai eivät herätä? Onko jokin tietty tekijä erityisen merkittävä? 3) Vaikuttaako vastaajan ikä nimen tulkintaan? Tutkimukseni asettuu etunimien tutkimuksen jatkumoon. Näkökulmani on kuitenkin tuore, sillä suomalaista etunimistöä sukupuolineutraaliuden kannalta on vielä tutkittu verrattain vähän. Aiemmista tutkimuksista pitkälti poiketen en ota etunimien sukupuolta itsestäänselvyytenä, vaan pyrin saamaan selville, onko ”sukupuolettomuus” mahdollista. Keräsin aineistoni verkkokyselyllä. Lopulliseen analyysiin päätyi 267 vastausta. Analyysiin ottamani vastukset on saatu kahdelta eri ikäryhmältä, 20–24-vuotiailta ja yli 50-vuotiailta. Tarkastelen aineistoa pääasiassa kvalitatiivisesti, mutta hyödynnän myös kvantitatiivisia menetelmiä esimerkiksi keskiarvojen laskennassa. Sain selville, että monetkin nimet saatetaan kokea neutraaleiksi. Tosin nimien kokemisessa on suurta variaatiota, ja eri henkilöt saattavat kokea samankin nimen vastakkaisille sukupuolille kuuluvaksi. Mitään yhtä selkeää tekijää sille, miksi nimi koetaan sukupuolineutraaliksi tai tietyn sukupuolen nimeksi ei ole. Sukupuolittuminen tai sukupuolittumattomuus on hyvin nimikohtainen asia. Lähinnä on viitteitä siitä, että etunimen tulkitsemisessa vaikuttavat sen rakenne ja toisaalta nimen appellatiivinen merkitys, jotka saattavat olla ristiriidassa keskenään. Eri-ikäisten vastauksista ei ole havaittavissa suuria eroja, joskin yleisesti ottaen vanhemmat vastaajat kokivat nimet vielä hiukan neutraalimmiksi. Ikään liittyvät erotkin ovat pääsääntöisesti nimikohtaisia. Tuloksista on hyötyä esimerkiksi sukupuolineutraaleja nimiä etsivälle tai sellaiselle, joka tahtoo niitä ehdottomasti välttää. Lisäksi tutkimukseni toimii pohjana, jolta olisi hyvä jatkaa suomalaisten sukupuolineutraalien etunimien tutkimista