Seuratoimijoiden näkemyksiä nuorten jalkapalloilijoiden harrastetoiminnasta

Tutkimuksessa tarkasteltiin jalkapallon harrastejoukkueen pelaajien, heidän vanhempiensa ja joukkueessa toimivan valmentajan sekä joukkueenjohtajan kokemuksia urheiluseuran harrastetoiminnasta. Tutkimuskohteena oli Kymenlaakson alueella toimivan urheiluseuran 15–18-vuotiaista pelaajista muodostettu jalkapallon harrastejoukkue. Tutkimusaineisto koostui seitsemästä teemahaastattelusta sekä harrastejoukkueen joukkueenjohtajan haastatteluista ja tapaamisista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin hermeneuttis-fenomenologista lähestymistapaa aineistoon. Aineiston keruu toteutettiin teemahaastattelun keinoin. Haastatteluun osallistuneiden henkilöiden nimet muutettiin anonymiteetin säilyttämiseksi. Haastatteluaineisto teemoiteltiin sanatarkan litteroinnin jälkeen viiteen eri luokkaan. Nämä viisi teemaa olivat sekä myönteiset että kielteiset kokemukset urheiluseurassa toimimisesta, harrastuksen lopettaminen, harrastamisen kustannukset ja seuran toiminnan kehittämiseen liittyvät toiveet. Teemoja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Aineisto osoitti harrastejoukkueen parissa toimivien olevan hyvin tyytyväisiä siihen, että seurassa tarjotaan vaihtoehtoista toimintaa nuorille. Kaikilla haastatelluista pelaajista oli kokemusta kilpajoukkueessa pelaamisesta ja heistä jokainen oli jossakin vaiheessa harkinnut jalkapallon harrastamisen lopettamista. Harrastejoukkueen toiminta erosi kilpatoiminnasta muun muassa kustannuksiltaan ja harjoitusmäärältään. Sitoutumisen taso oli osittain nuoren itsensä määriteltävissä. Myös harrastejoukkueessa toiminnalle asetettiin tavoitteita ja esitettiin toiveita liittyen esimerkiksi harjoitusten sisältöön. Seuran tavoitteena oli sitouttaa toiminta pysyväksi ja levittää harrastejoukkueen malli mahdollisesti myös muihin seuran joukkueisiin. Tutkimusaineiston perusteella nuorten liikunnan harrastamiseen urheiluseurassa kaivattiin vaihtoehtoja. Tavoitteellinen kilpaurheilu koskettaa vain osaa nuorista liikunnan harrastajista. Liikkumiseen motivoivia tekijöitä olivat sen tuottama hyvä olo sekä sosiaaliset suhteet. Nuori ajautui pohtimaan harrastamisen lopettamista harjoittelun ja pelaamisen muututtua liian vakavaksi ja aikaa vieväksi. Korkeat kustannukset olivat osasyynä harrastamisen lopettamisen harkitsemiseen. Harrastetoiminnan syntymisen perustana oli nuorten oma innostus ja aktiivisuus. Lisäksi tarvittiin osaavien aikuisten apua toiminnan käytännön järjestelyissä. Harrastetoiminnan arvo tulisi tunnistaa aiempaa paremmin. Tarjoamalla monipuolisia harrastusmahdollisuuksia urheiluseurat voisivat mahdollisesti ehkäistä nuoren lopettamis-päätöksen syntymistä.The aim of this study was to observe the experiences of players, parents, the coach and the manager of a youth recreational football team in the activities of a football club. The subject group of this research was a youth recreational football team of 15 to 18-year olds from Kymenlaakso, Eastern Finland. The research data consisted of 7 theme interviews and several meetings and interviews with the team manager. The research study was conducted as qualitative case study using hermeneutic and phenomenological approaches to the research material. Data was collected through a series of theme interviews. Names of the attendees were changed to retain anonymity. After literal transcription of the interview data it was themed into five categories. These five themes were positive and negative experiences in participating in the football club, quitting the hobby, cost of the hobby and hopes and ideas for improving the operations of the club. The themes were analyzed using theory directive content analysis. The material indicated that the participants participating in the club team were very happy that the club offered alternative activities for teenagers. All the interviewees had experience in playing on a competitive level team and all the participants had at some point in their lives considered quitting playing football. The differences between a recreational team and a competitive team were the cost and number of practices. The level of commitment was partially up to the participants to determine. Even in the recreational team goals and expectations were set concerning the content of practices. The goal of the club was to keep the activities lasting and to spread the recreational team model possibly to other teams as well. Based on the data collected in this research study it was indicated that more choices were needed in youth recreational sports. Goal oriented competitive sports affect only a part of teenagers in sports. The motivating factors for exercise were the good feeling it generates and social relationships among peers. Teenagers were driven to thinking about quitting their hobby when training and competing became too serious and time consuming. High costs were a partial reason for considering quitting. The origin of recreational activities was the enthusiasm and activity of the teenagers. In addition the help of knowledgeable adults was needed for arrangements. The value of recreational activities should be recognized better than it has been thus far. By offering diverse opportunities and choices for hobbies sport clubs could potentially prevent the incurrence of a teenager’s decision to quit