Tapaustutkimus Mäntyharjun kunnan nuorisotyön kehittymisestä 1970-luvulta 2010-luvulle nuorisotyölakien ohjauksessa

TIIVISTELMÄ LAILLA OHJATTUA NUORTEN HYVINVOINTIKUNTAA ETSIMÄSSÄ Tapaustutkimus Mäntyharjun kunnan nuorisotyön kehittymisestä 1970-luvulta 2010- luvulle nuorisotyölakien ohjauksessa Markku Huovinen Pro gradu-tutkielma Yhteiskuntapolitiikka Yhteiskuntatieteiden ja Filosofian laitos Jyväskylän Yliopisto Kevät 2014 Teppo Kröger Sivumäärä: 87 sivua Tutkielmassa tarkastelen pienen kunnallisen toimialan nuorisotyön kehittymistä kunnan hyvinvointipolitiikan osana 1970-luvulta 2010-luvulle ulottuvana. Tarkastelu tapahtuu hyvinvointivaltion, hyvinvointikunnan ja yleisen kunnallisen nuorisotyön historian kontekstissa, jonka sisällä näkökulma rajautuu tutkimaan valtion kuntiin suuntaaman lainsäädännöllisen ohjauksen seurausvaikutuksia yksittäisessä kunnassa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa Mäntyharjun kunnan nuorisotyötä kuvaavaa aineisto kunnan toimintakertomukset on asetettu valtion kuntiin suuntaamien nuorisotyölainsäädäntöjen kanssa rinnakkain. Aineiston rajaus tapahtui niihin vuosiin, jolloin Suomessa nuorisotyölainsäädäntöä on säädetty ja uudistettu. Tutkielman ajallinen kehityskaari antaa poikkileikkaukset kaikkiin vuosikymmeniin Mäntyharjun kunnan nuorisotyön kehittymisestä 1970-luvulta tähän päivään. Kunnallinen nuorisotyö on marginaalinen ja kustannuksiltaan pieni toimiala, mutta toteutuessaan se muodostaa paikallisena palveluna kunnan nuorille hyvin tärkeän nuorten hyvinvointipalvelun. Tapaustutkimuksena tämä tutkimus tuo esille miten paikallisesti muodostunut nuorisotyö on kehittynyt siinä valtion ohjausprosessissa, jolla se on sektorikohtaista kunnallista palvelua puite-ja tavoitelakiensa kautta ohjannut. Yksittäisen kunnan nuorisotyön muotoutumista koskevien prosessien kuvaukset täydensivät johtopäätöksineen aiemmin yleisemmällä tasolla esitettyä kuvaa kunnan ja valtion työnjaosta hyvinvointipalvelujen järjestäjinä, jossa valtion lainsäädännöllinen ohjaus kuntiin suunnattuna on toiminut keskeisenä ohjausinstrumenttina. Gradun johtopäätökset herättävät kysymyksiä puite-ja tavoitelailla ohjattavien kunnallisten palveluiden asemasta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjinä