Karmeita koululiikuntakokemuksia City-lehden lukijoiden kynästä vuonna 2011

Vilma Mankonen (2014). ”Siitä aineesta, josta pitivät kaikki. Vai pitivätkö?” – Karmeita koululiikuntakokemuksia City-lehden lukijoiden kynästä vuonna 2011. Liikuntakasvatuksen laitos. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen pro gradu -tutkielma. 81 sivua. Liitteet 3 sivua. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten City-lehden lukijat kertovat kielteisistä koululiikuntakokemuksistaan. Samalla tarkoitus oli syventää ymmärrystä tekijöistä, joita kielteiseen koululiikuntakokemukseen liittyy. Tutkimusaineistona olivat City-lehden toimituksen lukijoiltaan internetlomakkeella vuonna 2011 keräämät kirjoitukset kielteisistä koululiikuntakokemuksista (N=36). Tekstiaineistoa kertyi yhteensä 8 sivua (Times New Roman 12, riviväli 1). Kirjoittajat olivat tekstejä kirjoittaessaan 16−39 -vuotiaita. Kirjoittajista naisia oli 21 ja miehiä 15. Tutkimuksessa käytetyt tutkimusmenetelmät olivat laadullisia. Tutkimus perustui sosiaalisen konstruktionismin ymmärrystapaan. Kantavana ajatuksena oli ymmärrys tutkittavasta ilmiöstä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakentuneena, sekä tutkijan subjektiviteetin hyväksymisestä tutkimuksessa. Tutkimuksessa aineistoa analysoin laadullisella teoriasidonnaisella sisällönanalyysilla. Lähestymistapani aineiston analyysiin ja tulkintaan oli hermeneuttinen. Tutkittavaa ilmiötä lähestyin useasta teoreettisesta viitekehyksestä. Koululiikuntakokemusta käsittelevät teoriat olivat Foxin (1998) liikuntakokemusmalli sekä Carlsonin (1995) liikunnasta vieraantumisen malli (alienation-non-alienation model). Yksilön identiteetin teoreettinen viitekehys tutkimuksessa oli Eriksonin (1982) kehityspsykologinen teoria. Aineiston tekstejä analysoin Foxin (1998) liikuntakokemusmallia mukaillen neljässä teemassa: minä, vertaiset ja opettaja, tunteet sekä päätökset. Tutkimuksen aineiston perusteella kirjoittajan käsitys itsestään liikkujana väritti kuvausta koululiikunnasta. Huomionarvoista on, että kaikkien liikunnan kielteisesti kokeneiden kirjoittajien kuvaukset itsestään liikkujana eivät olleet pelkästään kielteisiä. Tutkimuksen aineistossa kielteisestä koululiikuntakokemuksesta kirjoitettaessa keskeisessä asemassa olivat liikuntatunnin ihmissuhteet. Opettajan sekä vertaisten kuvailu teksteissä oli runsasta ja moninaista. Erityisesti kiusatuksi tulemisen kokemukset sekä opettajan kyseenalainen vallankäyttö olivat kielteisiä kokemuksia aiheuttavia tekijöitä. Aineiston kirjoituksia leimasivat kielteiset tunneilmaisut. Kirjoittajien aineistossa kuvaamat ratkaisut johtivat usein liikunnan välttelyyn. Tulosten perusteella liikuntatuntien ihmissuhteiden ja vuorovaikutuksen toimivuuteen sekä myönteiseen tunneilmastoon olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota. Opettajan vaikutusvalta pedagogisessa suhteessa tulisi tiedostaa, ja vallankäytössä käyttää erityistä herkkyyttä toimittaessa lasten ja nuorten parissa. Koululiikunnan kehollinen luonne tuo haasteita myönteisten kokemusten tarjoamiseen kaikille oppilaille. Opettajalla on tulosten perusteella kuitenkin mahdollisuuksia vaikuttaa oppilaiden liikkuja-identiteetin rakentumiseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää liikunta oppiaineen kehittämisessä, sekä opettajakoulutuksessa. Avainsanat: kokemus, koululiikunta, sisällönanalyysi, sosiaalinen konstruktionismiVilma Mankonen (2014). ”About the subject everyone was into. Or were they?” - Horrifying PE experiences by readers of City -magazine from 2011. Department of Physical Education. University of Jyväskylä. Master’s thesis in physical education. 81 pages. Attachments 3 pages. The purpose of the study was to examine how the readers of Finnish City -magazine describe their negative experiences in school physical education (PE). Secondly, the study aimed at deepening the understanding of the factors that are related to negative PE experiences. Data of the study consisted of texts (N=36) which the editors of the Finnish City -magazine collected from their readers via internet in 2011. The texts were in total 8 pages (Times New Roman 12, Line spacing 1). At the time writers (21 females, 15 males) were age from 16 to 39. The research methods used were qualitative. The study was based on an idea of social constructionism. The main idea was an understanding of the phenomenon researched as socially constructed. Admitting the subjectivity of researcher was an important principle. The data was analyzed by using the qualitative content analysis. The approach to the analysis was hermeneutic. Phenomenon researched was approached from different theoretic frameworks. Theories concerning experiences in physical education were Fox’s (1998) physical exercise experience model and Carlson’s (1995) alienation-non-alienation model. Theoretic framework concerning individual’s identity was Erikson’s (1982) developmental psychological theory. Analysis of the data was loosely based on Fox’s (1998) model. Four themes were constructed: myself, equals and the teacher, emotions and decisions. According to the data writers impression of him/herself affected to the description of PE experience. It was notable that in the texts everyone having negative PE experiences did not have thoroughly negative impressions of themselves. In the texts the relationships of PE lessons were central in description of the experience. The descriptions of equals and the teacher in the texts were rich and diverse. Especially descriptions of being bullied or tyrannized by the teacher were factors related to negative experiences. Texts in the data included mainly negative emotional expressions. Decisions of the writers often led to the avoidance of physical exercise. According the findings of the study interaction, relationships and positive emotional climate in PE lessons need special attention. There needs to be consciousness of the teacher’s strong influence in pedagogical relationship. Teacher should also act in a particularly sensitive way as working with children and young people. Since PE is a physical subject it is challenging to offer positive experiences to every student. According to the data teacher has possibilities to affect pupil’s identity in physical activity. The findings of the study can be exploited in developing PE as a subject and in the teacher education. Key words: content analysis, experience, physical education, social constructionis