Kandidaattivaiheen opiskelijoiden opiskeluteksteihin rakentuva vuorovaikutus

Suomessa on tutkittu tieteellistä kirjoittamista melko vähän yliopisto-opiskelijoiden näkökulmasta, joten tässä tutkimuksessa tarkastellaan kandidaattivaiheessa olevien opiskelijoiden opiskeluteksteihin rakentuvaa vuorovaikutusta. Tutkimuksessa selvitetään, miten kandidaattivaiheen opiskelijat käyttävät lähteitä ja omaa ääntään opiskeluteksteissään. Tavoitteena on kuvata opiskeluteksteihin rakentuvaa vuorovaikutustilannetta, jossa osallisina ovat kirjoittaja, lähteet ja lukija, ja selvittää, miten opiskelijat asemoivat nämä osapuolet tekstissä. Tutkimuksen teoreettinen ja metodinen viitekehys rakentuu Hallidayn systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan kuuluvasta interpersonaalisesta metafunktiosta ja Martinin ja Whiten suhtautumisen teoriasta, josta hyödynnetään ensisijaisesti sitoutumisen systeemiä. Tutkimuksen aineisto on koottu kandidaatintutkinnon pakollisiin viestintä- ja kieliopintoihin soveltuvalta tieteellisen kirjoittamisen peruskurssilta, ja se koostuu 41 opiskeluesseestä. Tutkimuksen perusteella kandidaattivaiheen opiskelijoiden tekstit ovat moniäänisiä, ja niissä korostuvat moniäänisen sitoutumisen resursseista sekä neutraaleiksi tulkittavat lähdemaininnat että oman käsityksen lausuminen. Oman käsityksen lausumiseksi tulkittavat ilmaukset ovat opiskeluteksteissä pääasiassa opiskelijoiden kokemuksia, esimerkkejä sekä lähteiden pohjalta syntyneitä käsityksiä, päätelmiä ja synteesiä. Tutkimuksen perusteella kandidaattivaiheen opiskelijat asemoivat itsensä opiskeluteksteissä pääasiassa joko asiantuntijaksi tai tiedon toistajaksi, jolloin lukijalle rakentuu tiedon vastaanottajan rooli. Lähteet puolestaan joko suljetaan vuoropuhelun ulkopuolelle tai tuodaan keskustelukumppaneiksi. Lähteiden välisen vuoropuhelun rakentaminen tuottaa kandidaattivaiheen opiskelijalle kuitenkin haasteita. Opiskelijat eivät myöskään rakenna kovin sujuvaa vuoropuhelua oman äänen ja lähteiden välille. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kandidaattivaiheen opiskelijat eivät ole tieteellisen kirjoittamisen kurssin käytyään vielä täysin omaksuneet vuorovaikutuksen näkökulmasta tieteellisen diskurssin pelisääntöjä ja sosiaalistuneet akateemisiin tekstitaitoihin. Lisäksi opiskelijoiden opiskeluesseissä on nähtävissä piirteitä lukiossa kirjoitettavista referaattimaisista esseistä ja mielipidekirjoituksista, joten opiskeluteksteissä heijastuu opiskelijoiden aiempi sosiaalinen konteksti. Tämän tutkimuksen perusteella kirjoitusviestinnän opetuksessa tulisi huomioida erityisesti, miten omaa ääntä käytetään tieteelliseen tyyliin sopivalla tavalla ja miten voidaan suhtautua perustellun kriittisesti aiemmin esitettyihin ajatuksiin. Lisäksi opetuksessa olisi hyvä paneutua myös siihen, miten luodaan tekstiin dialogista tilaa tieteelliseen tyyliin sopivalla tavalla eli kuinka tekstiin luodaan vuoropuhelua sekä lähteiden välille että oman äänen ja lähteiden välille niin, että samalla kutsutaan myös lukija mukaan tekstiin ja tulkintaan