Kuntaesimiehet ammatillisen osaamisen johtajina ja henkilöstön kehittäjinä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuntaesimiesten käsityksiä osaamisen johtamisesta osana toiminnan johtamista ja omasta roolistaan henkilöstön osaamisen kehittäjinä. Tutkimus tuki kohdekunnan tavoitetta tehostaa osaamisen kehittämistä ja monipuolistaa esimiestyön tukimuotoja. Tutkimus oli kohdekunnalle tarpeellinen, koska vuoden 2014 alussa voimaan astunut laki taloudellisesti tuetusta osaamisen kehittämisestä (1136/2013) velvoittaa kuntia suunnitelmalliseen henkilöstösuunnitteluun, jossa on huomioitu myös ammatillisen osaamisen kehittämisen toimenpiteet. Tutkimustulokset antoivat lisäinformaatiota esimiesvalmiuksien kehitystoimien suunnitteluun. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti. Ensimmäinen vaihe oli määrällinen ja toinen laadullinen. Ensimmäisessä vaiheessa aineisto kerättiin sähköisenä kyse- lynä ja tulokset analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Tilastollisista menetelmistä käytettiin frekvenssejä, prosenttijakaumia, keskiarvoja, faktorianalyysia, reliabiliteettianalyysia, riippumattomien otosten t-testiä, yksisuuntaista varianssianalyysia ja Tuckeyn testiä sekä Mann-Whitneyn U-testiä ja Kruskal-Wallisin testiä. Toisessa vaiheessa aineisto kerättiin ryhmäkeskusteluilla ja yksilöhaastatteluilla, jotka analysoitiin litteroinnin jälkeen teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimus osoitti, että kuntaesimiehet kokevat hallitsevansa ammatillisen osaamisen johtamisen jokseenkin hyvin. Helpompia ammatillisen osaamisen johtamisen tehtäviä olivat esimiesten mielestä henkilöstötyön rutiinit ja henkilökohtaiset keskustelut alaisten kanssa. Suurimmaksi haasteeksi esimiehet kokivat oman ajankäytön esimiestyön ja hallinnollisten velvoitteiden välillä. Kehittymishaluisten ja aktiivisten alaisten ammatillisen osaamisen kehittäminen oli esimiesten mukaan helpointa, mutta kehittämistyöstä hankaloittaviksi tekijöiksi koettiin rahan puute ja joidenkin alaisten kehittymishaluttomuus. Vaikka kyselytutkimuksen perusteella suurin osa yli 20 keinosta oli esimiesten mukaan käytössä kohdekunnassa, laadullisen tutkimuksen perusteella yleisimmät kehittämisen keinot olivat selkeästi kehityskeskustelut ja koulutus. Parhaimpia esimiehen työtä tukevia tuen muotoja olivat vertaistuki, oman esimiehen tuki, työnohjaus, esimiesvalmennus ja hallinnolliset palvelut. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että ammatillisen osaamisen johtamisen hallintaan liittyvä epävarmuus johtuu pääasiassa esimiesten kokemasta ajan riittämättömyydestä, joka on seurausta operatiiviseen työhön ja muuhun hallintoon menevästä ajasta. Toiseksi ammatillisen osaamisen kehittäminen edellyttää sekä esimiehen että alaisten aktiivisuutta ja koulutuksen lisäksi myös työssä oppimisen keinojen hyödyntämistä. Työnantajalla on oikeus vaatia esimiehiltä vastuunottoa, mutta samalla työnantajalla on velvollisuus huolehtia, että työtehtävien hoitoon on käytettävissä riittävät aika- ja valtaresurssit sekä tarvittava tuki muun muassa avoimen keskustelun ja valmennusten muodossa