Maatalousoppilaitoksen opiskelijoiden käsityksiä ammattikoulun äidinkielestä

Selvitin pro gradu -tutkielmassani maatalousoppilaitoksen opiskelijoiden käsityksiä äidinkielestä ammattikoulussa, miten tärkeänä sitä pidetään tulevaa ammattia ajatellen ja millaiseksi opetus mielletään. Lisäksi tarkastelin myös, millaisina opiskelijat kokevat omat taitonsa äidinkielen eri osa-alueilla. Aihe on ajankohtainen, sillä toisen asteen ammatilliset oppilaitokset työllistävät koko ajan enemmän myös äidinkielen opettajia. Tutkimukseni aihe on tärkeä, koska ammatillisen puolen äidinkielenopetus on monelle vieras kenttä opetusmaailmassa, mutta samalla se on merkittävä osa jokaista koulutusalaa. Tutkimukseni pohjautuu kielitaitoon työelämässä, koska tässä näkemyksessä kielenkäytössä on kyse kielen toimivuudesta, siitä, että viesti saavuttaa vastaanottajan halutulla tavalla. Viestinnällä tarkoitetaan sekä suullista että kirjallista viestintää. Tarkastelin tutkimuksessani myös integrointia, sillä se on ammatillisen koulutuksen opetuksen opetusmenetelmistä tärkeimmässä roolissa tällä hetkellä. Aineistonani käytin kuuden maatalousoppilaitoksen opiskelijan haastatteluita, sekä kyselylomaketta, joihin vastasi nimettömänä 30 sekä ensimmäisen että toisen vuoden opiskelijaa äidinkielen oppitunneilla. Tutkimukseni on tapaustutkimus, sillä kaikki oppilaitoksessa sillä hetkellä läsnä olleet opiskelijat osallistuivat siihen. Analyysini perustui aineistolähtöisyyteen: jaottelin haastatteluista ja kyselylomakkeista nousseita teemoja omiksi ryhmikseen. Tutkimukseni analyysi oli siis sisällönanalyysia. Opiskelijoiden taitoja määrittelin kategorioihin riittävät, riittämättömät ja liian hyvät taidot (Anne Sjöberg 2004). Tutkimustuloksista kävi ilmi, että maatalousoppilaitoksen opiskelijoilla oli positiivinen suhtautuminen ammatilliseen äidinkieleen. Heitä motivoi suuresti, että opinnot oli integroitu heidän tulevaan ammattiinsa edes vähäisesti tehtävien muodossa. Näin nähtiin äidinkielen merkitys ammatin kannalta, ja sitä pidettiin tärkeänä oppiaineena. Aineistoa tarkastelemalla selvisi, että äidinkielellä on tärkeä osa myös ammatillista koulutusta, kun opetus vain toteutetaan oikein. Taitojaan opiskelijat pitivät suurimmilta osilta riittävinä työ- ja arkielämää ajatellen: he siis kokivat selviytyvänsä työelämän tilanteista, joissa vaaditaan erilaisia äidinkielen taitoja. Tämä tieto on oleellinen pohdittaessa ammatillisen koulutuksen äidinkielen oppiaineen sisältöjä. Tutkimustulokseni ovat tärkeitä pohdittaessa opettajankoulutusta: myös äidinkielen opettajilta vaaditaan monipuolisia taitoja ja kykyjä mukautua erilaisiin opetustilanteisiin. Aiheesta olisi tärkeää tehdä myös jatkotutkimuksia, esim. muilta ammatillisen koulutuksen tutkintolinjoilta