Yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun vaikutus rasva-aineenvaihduntaan levossa ja kestävyyskuormituksessa kahdella eri ruokavaliolla

Johdanto. Yhdistetyllä kestävyys- ja voimaharjoittelulla on mahdollista lisätä erityisesti liikuntasuorituksen aikaista rasva-aineenvaihduntaa ja siten edistää terveyttä rasvan määrän ja veren lipidipitoisuuksien laskun myötä. Myös kasvispainotteisella, emäksisyyttä tuottavalla ravinnolla on todettu olevan veren rasva-arvoja sekä kehon rasvapro-senttia alentavia vaikutuksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka yhdistetty 12 viikon kestävyys- ja voimaharjoittelu sekä samanaikainen normaaliproteiininen sekä kasviksia ja hedelmiä runsaasti sisältävä, elimistön emäksisyyttä lisäävä ruokavalio vaikuttavat rasva-aineenvaihduntaan sekä veren lipidipitoisuuksiin levossa ja submaksimaalisessa kestävyyssuorituksessa. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui yhteensä 49 kuntoliikuntaa harrastavaa naista ja miestä, jotka jaettiin kahteen ruokavalioryhmään (EMÄS / HAPAN). EMÄS -ryhmän ruokavalio oli arvioitu PRAL (potential renal acid load = potentiaalinen munuaisten happokuorma) -menetelmän avulla elimistön emäksisyyttä lisääväksi, kun taas HAPAN -ryhmä noudatti lähes normaalia ruokavaliota, jossa kuitenkin muun muassa kasvisten saantia oli rajoitettu. Kahdentoista viikon tutkimusjakson ajan koehenkilöt suorittivat yhdistettyä kestävyys- ja voimaharjoittelua kaikille yhtenäisen ohjelman mukaisesti kaksi kertaa viikossa yhteensä 90 – 120 minuuttia yhdellä harjoituskerralla. Kestävyysosio suoritettiin aina ensin ja 10 minuutin palautuksen jälkeen toteutettiin voimaosio. Koehenkilöiden veren rasvahappo-, triglyseridi-, kokonaiskolesteroli-, HDL (high density lipoprotein)- ja LDL (low density lipoprotein) -pitoisuuksia mitattiin ennen tutkimusjaksoa sekä sen jälkeen paastossa, levossa sekä submaksimaalisessa polkupyöräergometritestissä. Jälkimmäisessä kerättiin myös hengityskaasuja hengitysosamäärän (RQ = respiratory quotient = CO2/O2) laskemiseksi. Lisäksi koehenkilöiltä määritettiin veren ja virtsan pH, sekä tehtiin antropometrisia mittauksia ja maksimaalinen hapenottokyvyn testi harjoittelujakson sykerajoja varten. Tulokset. Ravinto. EMÄS -ryhmän miesten kasvisten ja hedelmien saanti oli tilastollisesti merkitsevästi HAPAN -ryhmän miehiä suurempi tutkimusjakson puolivälissä (898 ± 302 g vs. 247 ± 243 g, p < 0,001) sekä sen lopussa (803 ± 380 g vs. 226 ± 96 g, p < 0,01). Naisilla samansuuntainen ryhmien välinen pieni ero havaittiin jo ennen tutkimusjaksoa (396 ± 203 g vs. 249 ± 75 g, p < 0,05) ja suuri ero tutkimusjakson puolivälissä (927 ± 307 g vs. 209 ± 159 g, p < 0,001) sekä sen lopussa (1066 ± 634 g vs. 264 ± 273 g, p < 0,001). Miesten EMÄS -ryhmällä kehonpainoon suhteutettu rasvojen (0,8 ± 0,3 g/kg vs. 1,2 ± 0,4 g/kg, p < 0,05) ja proteiinien (1,0 ± 0,3 g/kg vs. 1,4 ± 0,5 g/kg, p < 0,05) saanti oli tutkimusjakson puolivälissä pienempää kuin vastaavasti HAPAN -ryhmän miehillä. Veren ja virtsan pH. Veren pH:ssa ei havaittu muutoksia tutkimusjakson aikana, mutta virtsan pH oli EMÄS -ryhmän naisilla 15,9 % HAPAN -ryhmän naisia korkeampi tutkimusjakson puolivälissä (6,42 ± 0,82 vs. 5,54 ± 0,80, p = 0,009) ja 14,2 % korkeampi tutkimusjakson lopussa (6,35 ± 0,98 vs. 5,56 ± 0,72, p = 0,02). RQ. Ennen tutkimusjaksoa RQ oli submaksimaalisessa suorituksessa HAPAN -ryhmän naisilla merkitsevästi EMÄS -ryhmän naisia korkeampi tehoilla 35 % (p = 0,046) ja 55 % VO2max (p = 0,015) sekä koko HAPAN -ryhmällä (miehet ja naiset) EMÄS -ryhmää korkeampi 75 % teholla VO2max:sta (p = 0,035). RQ laski tutkimusjakson myötä 1,9 % HAPAN -ryhmän miehillä submaksimaalisessa suorituksessa 75 % teholla VO2max:sta (p = 0,017) sekä 2,0 % ja 2,9 % koko HAPAN -ryhmällä tehoilla 55 % (p = 0,016) ja 75 % VO2max (p = 0,007). Veren triglyseridipitoisuus. EMÄS -ryhmän naisten veren triglyseridipitoisuus laski harjoittelujakson myötä levossa 13,1 % (1,30 ± 0,51 mmol/l vs. 1,13 ± 0,44 mmol/l, p = 0,016) ja 35 % teholla VO2max:sta 15,0 % (1,20 ± 0,55 mmol/l vs. 1,02 ± 0,49 mmol/l, p = 0,038). HAPAN -ryhmän miehillä triglyseridipitoisuus nousi levossa 21,1 % (1,14 ± 0,36 mmol/l vs. 1,38 ± 0,44 mmol/l, p = 0,039) ja kaikilla kolmella suoritusteholla: 19,1 % (1,15 ± 0,37 mmol/l vs. 1,37 ± 0,44 mmol/l, p = 0,024), 16,4 % (1,22 ± 0,37 mmol/l vs. 1,42 ± 0,42 mmol/l, p = 0,027) ja 20,2 % (1,29 ± 0,44 mmol/l vs. 1,55 ± 0,47 mmol/l, p = 0,026). Koko HAPAN -ryhmällä triglyseridipitoisuus nousi levossa 13,9 % (p = 0,045). Triglyseridipitoisuus oli ennen tutkimusjaksoa EMÄS -ryhmän miehillä HAPAN -ryhmän miehiä korkeampi 75 % teholla VO2max:sta (p = 0,031) ja koko EMÄS -ryhmällä HAPAN -ryhmää korkeampi levossa sekä kestävyyssuorituksessa kaikilla suoritustehoilla (p < 0,05). Veren vapaiden rasvahappojen pitoisuus. Vapaiden rasvahappojen pitoisuus laski EMÄS -ryhmän naisilla levossa 48,6 % (0,37 ± 0,26 mmol/l vs. 0,19 ± 0,09 mmol/l, p = 0,02) ja kaikilla kolmella suoritusteholla: 52,1 % (0,48 ± 0,28 mmol/l vs. 0,23 ± 0,13 mmol/l, p = 0,001), 46,2 % (0,52 ± 0,32 mmol/l vs. 0,28 ± 0,10 mmol/l, p = 0,015) ja 32,7 % (0,55 ± 0,21 mmol/l vs. 0,37 ± 0,10 mmol/l, p = 0,024). Koko yhdistetyllä EMÄS -ryhmällä rasvahappopitoisuuden lasku oli levossa 33,3 % (p = 0,03) sekä eri suoritustehoilla 43,8 % (p = 0,002), 29,8 % (p = 0,048) ja 21,6 % (p = 0,049). Veren HDL- LDL- ja kokonaiskolesterolipitoisuus. Veren kokonaiskolesteroli-, HDL- ja LDL -pitoisuuksissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja mittauspisteiden tai ryhmien välillä. Rasvaprosentti. Koko EMÄS -ryhmän kehon rasvaprosentti laski 4,3 % (28,2 ± 7,8 % vs. 27,0 ± 8,1 %, p = 0,039). Vastaavasti HAPAN -ryhmän rasvaprosentissa ei havaittu muutoksia. Pohdinta ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen perusteella kasvis- ja hedelmäpainotteinen (noin 800 - 1000 g kasviksia ja hedelmiä vuorokaudessa) ja normaalin määrän proteiinia sisältävä EMÄS -ruokavalio ei vaikuta 12 viikon kestävyys- ja voimaharjoit-telujakson aikana veren pH:hon, mutta nostaa naisilla virtsan pH:ta. Nämä tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että veren tarkasti säädeltyä pH:ta on vaikea muuttaa, mutta virtsan pH:hon sen sijaan voidaan tunnetusti vaikuttaa. EMÄS -ruokavaliolla on kuitenkin mahdollista alentaa veren triglyseridipitoisuutta ja kehon rasvaprosenttia saman-aikaisen yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun yhteydessä. EMÄS -ruokavalio myös alentaa veren rasvahappopitoisuuksia levossa ja submaksimaalisessa kestävyyssuorituksessa, mistä johtuen rasvojen oksidaation osuus energiantuotosta kestävyyssuorituksen aikana ei lisäänny yhdistetyn kestävyys- ja voimaharjoittelun yhteydessä, toisin kuin HAPAN -ruokavaliolla tapahtuu. Näin ollen EMÄS -ruokavaliolla on mahdollista saada aikaan joitain terveyshyötyjä veren rasva-arvojen sekä rasvaprosentin muutosten kautta, mutta toisaalta ainakaan pitkäkestoisen kestävyyssuorituksen kannalta rasva-aineenvaihdunnan lasku ei välttämättä ole hyväksi