Suomalaisten nuorten kansallinen ja eurooppalainen identiteetti : heikkoja vai vahvoja, yhteneviä vai vastakkaisia?

Tutkielman tehtävänä on tarkastella suomalaisten nuorten kansallista ja eurooppalaista identiteettiä. Tutkielmassa selvitetään ensinnäkin, kuinka vahvasti nuoret samastuvat näihin kollektiivisiin identiteetteihin ja toisekseen, millaiset tekijät tuottavat eroja niiden voimakkuuksissa. Lisäksi tarkastellaan kansallisen ja eurooppalaisen identiteetin samanaikaisuutta. Tutkimus on sekundaarianalyysi, jossa hyödynnetään Nuorten yhteiskunnallinen osaaminen, osallistuminen ja asenteet 2009: oppilaat -aineistoa, joka on osa laajaa kansainvälistä ICCS 2009 -tutkimushanketta (International Civic and Citizenship Education Study 2009). Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen, ja aineiston analyysissa hyödynnetään SPSS-ohjelmaa. Tärkeimpiä analyysimenetelmiä ovat keskiarvovertailu, ristiintaulukointi sekä korrelaatio-, faktori- ja erotteluanalyysi. Kansallinen ja eurooppalainen identiteetti sekä niiden välinen suhde ovat saaneet paljon huomiota yhteiskuntatieteissä. Kirjallisuuden ja empiirisen tutkimuksen perusteella Euroopan unionin (EU) kansalaiset ovat kohtuullisen kiinnittyneitä omaan maahansa, mutta Eurooppaan samastuminen on kyseenalaisempaa. Tämän tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena on, että suomalaisilla nuorilla on varsin vahva kansallinen ja eurooppalainen identiteetti, joskin kansallinen identiteetti on keskimääräisesti jonkin verran eurooppalaista identiteettiä vahvempi. Kansallisen ja eurooppalaisen identiteetin keskiarvoissa on jonkin verran eroja taustatekijöiden mukaan tarkasteltuna, mutta kaiken kaikkiaan nuoret näyttävät varsin yhtenäiseltä joukolta näiden kollektiivisten identiteettien suhteen. Kansallisen ja eurooppalaisen identiteetin välillä on positiivinen korrelaatio, eli ne ovat toisiaan täydentäviä. Valtaosalla nuorista (85,6 %) on vahvan kansallisen ja vahvan eurooppalaisen identiteetin yhdistelmä, ja ainoastaan 2,3 prosenttia nuorista ei samastu kumpaankaan identiteettiin. Nuorista 7,1 prosentilla on heikon kansallisen ja vahvan eurooppalaisen identiteetin yhdistelmä ja 5,0 prosentilla vahvan kansallisen ja heikon eurooppalaisen identiteetin yhdistelmä. Nuorten identiteettikokemuksiin tuottavat eniten eroja Suomen valtionhallintoon liittyvät mielipiteet ja Suomen instituutioita kohtaan koettu luottamus sekä eurooppalaisten, etnisten ryhmien ja maahanmuuttajien oikeuksiin liittyvät mielipiteet ja EU-instituutioita kohtaan koettu luottamus