Oppilaan itsesäätelytaidot kotitaloustuntien vuorovaikutustilanteissa

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoitus on saada kuva itsesäätelyn vaikeuksien ilmenemisestä oppilaiden käytöksessä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä kotitaloustuntien vuorovaikutustilanteissa. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat 1. Miten itsesäätelyn vaikeus ilmenee vuorovaikutustilanteissa kotitaloustunneilla 2. Mitkä tekijät olivat yhteydessä havaittuun itsesäätelyn vaikeuksiin tai hyvin toimiviin itsesäätelytaitoihin? Itsesäätely voidaan määritellä käyttäytymisen säätelyksi tilanteen vaatimusten mukaisesti. Itsesäätelytaitojen taitava hyödyntäminen on yksi tärkeimmistä taidoista missä tahansa työtehtävässä tai elämän eri osa-alueilla, sillä nykymaailmassa keskeistä on informaatiovirtojen hallinta, epävarmuuden sietäminen ja oman mielen säätely (Sajaniemi ym., 2015, s. 10). Itsesäätelytaitoja on tutkittu erityisesti erityispedagogiikassa ja varhaiskasvatuksessa, sillä näiden taitojen perusta on lapsuuden eri vaiheissa. Kotitaloustunneilla tai yläkoulun opetuksessa itsesäätelytaitoja sen sijaan ei ole aiemmin tutkittu. Itsesäätelytaitojen oppiminen kietoutuu kuitenkin kotitalouden praksis-tyyppiseen toimintaan ja opetuksen tavoitteena oleviin yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoihin. Menetelmät. Tutkimusaineisto koostui 6 kotitalousopetuksen opetuskerran havainnoista. Kaikki havainnot olivat saman kotitalousopettajan opettamia ryhmiä ja kultakin yläkoulun luokka-asteelta (7, 8 ja 9 luokka ) tutkimukseen osallistui 1 ryhmä. Havainnoitu aineisto koostettiin kirjalliseen muotoon ja sieltä valikoitiin tutkimuskysymysten kannalta merkitykselliset vuorovaikutustilanteet tarkempaan tarkasteluun. Merkityksellisiä tilanteita kertuin aineistoon noin 280 kappaletta. Havainnoitujen vuorovaikutusepisodien lisäksi aineiston tukena oli havainnointipäiväkirja ja aineiston alustavista havainnoista tehdyt muistiinpanot. Aineisto analysoitiin ja teemoiteltiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta nousi esille useita erilaisia yksilöllisiä ja samanaikaisesti ilmeneviä itsesäätelyn vaikeuksia. Usein säätelyn vaikeus oli yksilöllinen ja tietylle oppilaalle ominainen tapa reagoida haastavaan tilanteeseen. Itsesäätelyn vaikeudet jäsentyivät taistele-pakene-jähmety akselille joko ulospäin aktiivisesti tai sisäänpäin passiivisesti suun-tautuen. Keskeiseksi itsesäätelyä tukevaksi tekijäksi muodostui opettajan toiminta vuorovaikutusilmapiirin luomisessa. Tietoisuutta itsesäätelytaidoista ja käyttäytymisen biologisesta pohjasta tulisi lisätä kotitalousopettajien koulutukseen, jotta opettajat voisivat paremmin ymmärtää haastavasti käyttäytyviä oppilaita ja heidän tarpeitaan.Objectives. The purpose of this study is to build a picture of the ways difficulties in self-regulation can be observed among pupils in home economics classes. The research questions are: 1. How do difficulties in self-regulation appear in interaction within home economics classes, and 2. Which factors are connected to either well-functioning self-regulation or difficulties in self-regulation? Self-regulation can be defined as the control of one’s behaviour in order to align it with the demands of a environment. The successful self-regulation is one of the most important skills in any line of work or area of life in general. Self-regulation has been studied especially in special education and in early childhood education. However, these themes have not been studied thoroughly in the context of home economics classes or in basic school education. The learning process of self-regulation abilities is however entwined with the praxis-type activities of home education classes. Additionally, the educational goals of home economics classes include skills in interaction and cooperation, which require self-regulation. Methods. The data for this study was formed by observation of six home economics classes. All the classes were taught by the same teacher. The students were from all upper elementary grades (7th, 8th and 9th) with one class from each grade. The observations were written down and then selected for closer inspection by the relevance to research questions. The final amount of observed significant instances of interaction was approximately 280 pieces. Additionally, an observation diary was kept throughout the data collection phase. The data was analysed and thematized by the means of a qualitative content analysis. Results and conclusions. Several kinds of instances of both communal and individual difficulties in self-control can be seen in the data. In many instances, the difficulty was an individual way of reacting to a challenging situation. The instances in failure of self-regulation can be classified in the fight-or-flight or freezing. They manifested either outwardly or passively inwardly. A relevant factor in supporting self-regulation were the actions taken by the teacher. Knowledge and understanding of self-regulation abilities and the biological basis of behaviour should be enforced in the education of home economics teachers in order for them to better understand pupils with behavioural challenge