Suunnitellusti tasa-arvoisiksi : tapaustutkimus peruskoulujen toiminnallisiin tasa-arvosuunnitelmiin kirjatuista tavoitteista

Tavoitteet. Tasa-arvolakia uudistettiin vuonna 2015. Lain uudistamisen myötä tasa-arvosuunnittelun velvoite sekä syrjinnän ja seksuaalisuuteen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän kielto laajenivat koskemaan myös perusopetusta antavia oppilaitoksia. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, millaisia ensimmäiset peruskoulujen laatimat tasa-arvosuunnitelmat ovat. Tarkastelen koulujen suunnitelmissaan kuvaamaa tasa-arvosuunnitelmien laatimisen prosessia, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi asetettuja tavoitteita sekä konkreettisia toimenpiteitä, joiden avulla koulut aikovat saavuttaa asettamiaan tavoitteita. Opetushallitus on tänä syksynä julkaissut valtakunnallisen selvityksen perusopetuksen oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelusta. Selvityksen tulokset ovat monilta osin yhteneviä tämän tutkielman tulosten kanssa. Tasa-arvosuunnitelmia ei läheskään aina ole laadittu tasa-arvolain edellyttämällä tavalla koulukohtaisesti ja koulun tasa-arvotilanteen selvityksen pohjalta. Valtakunnalliseen SetStop-hankkeeseen liittyen myös Oulun kaupungin peruskoulujen tasa-arvosuunnitelmista on hiljattain tehty arviointi. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 14:stä tasa-arvosuunnitelmasta. Aineistossa on mukana kuntien suomenkielistä perusopetusta antavia oppilaitoksia: seitsemän alakoulua, neljä yläkoulua ja kolme yhtenäiskoulua. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Lisäksi analyysin taustalla on ollut diskurssien tutkimukseen kuuluva käsitys kielestä kontekstisidonnaisena, todellisuutta konstruoivana ilmiönä. Tutkielma on jatkoa 03/2020 valmistuneelle kirjallisuuskatsauksena toteutetulle kandidaatintutkielmalleni. Tulokset ja johtopäätökset. Vain noin 71 % aineistoni kouluista oli tehnyt suunnitelman tasa-arvolain edellyttämällä tavalla. Merkittävimpinä kehittämiskohteina esiin nousi oppilaiden kokema keskinäinen loukkaava nimittely. Nimittely kohdistuu tyypillisesti ulkonäköön ja sisältää sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyvää vihjailua. Suurin osa oppilaiden kokemasta epäasiallisesta kohtelusta ei tule aikuisten tietoon. Näihin epäkohtiin puuttumiseksi suunnitelmissa päätettiin lisätä oppilaiden ja opettajien välisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia, jotta kynnys kertoa häirinnästä aikuiselle madaltuisi. Oppilaiden väliseen vuorovaikutukseen kohdistuvia interventioita ja harjoituksia esiteltiin myös monessa suunnitelmassa. Opetusryhmien muodostaminen sekaryhminä ja kaikille yhteiset niin sanotut unisex-vessat olivat useassa koulussa jo toteutuvia sukupuolten tasa-arvoa edistäviä asioita.Objectives. The equality act was reformed in 2015. With the reform of the law, the obligation of equality planning and the prohibition of discrimination and harassment based on sexuality and gender were extended to educational institutions providing basic education. The purpose of my research is to find out what the first equality plans written by primary schools are like. I study the processes of forming equality plans, described by schools in their plans, the objectives set for the promotion of equality and non-discrimination, and the concrete measures that schools intend to take to achieve these objectives. This fall, the National Board of Education has published a nationwide report on equality and non-discrimination planning in basic education institutions. The results of the report are in many respects consistent with this study. The equality plans have not always been formulated on a school-by-school basis and based on an assessment of the school’s equality situation as required by the equality act. Regarding to nationwide SetStop project, the equality plans of the City of Oulu’s primary schools have also recently been evaluated. Methods. The material of this study consists of a total of 14 equality plans. The material includes municipal educational institutions that provide basic education in Finnish. Seven are primary schools, four upper schools and three comprehensive schools. The material was analysed by qualitative content analysis methods. In addition, the analysis has been influenced by the perception of language in the discourse studies as a context-bound, reality-constructing phenomenon. This study is a continuation of my bachelor’s thesis completed as a literature review in March 2020. Results and conclusions. Only about 71% of the schools in my material had made a plan as required by the equality act. One of the most significant areas for development was the offensive name-calling experienced by the students. Typically, name-calling focuses on appearance and includes suggestions related to gender or sexuality. Most of the inappropriate treatment experienced by students does not come to the attention to the attention of adults. To address these grievances, it was decided in the plans to increase the opportunities for interaction between students and teachers in order to lower the threshold for reporting harassment to an adult. Interventions and exercises for student interaction were also presented in many plans. The formation of teaching groups as mixed groups and the so-called unisex toilets were already being implemented in several schools to promote gender equality